Ensimmäinen ajatukseni Janne Torisevan sarjakuvasta Valas oli, että ei huvittaisi lukea sitä ensinkään. Moby Dick tuntui aavistuksen kuluneelta aiheelta, olinhan lukenut vuosi sitten Chaboutén hienon sarjakuvan täsmälleen samasta aiheesta ja ajattelin, että tuskinpa Torisevan sarjakuva sitä kuitenkaan ylittää.
Onneksi tulin kuitenkin järkiini, sillä Valas yllättää olemalla poikkeuksellisen hyvä sarjakuva. Sanoisin jopa, että se on tämän vuoden sarjakuvatapaus, joka toivottavasti löytää menestystä myös Suomen rajojen ulkopuolella. Siinä missä Chaboutén synkän tuimailmeinen, klaustrofobinen Moby Dick keskittyi vain muutamaan keskushenkilöön, Torisevan fokus on enemmän laivan koko miehistössä ja sen välisessä dynamiikassa. Ratkaisu toimii, sillä Toriseva on saanut tarinaan huomattavan paljon inhimillistä kosketuspintaa, jopa huumoria, vaikka lähdemateriaali ei tunnetusti kovin vitsikäs olekaan.
Miehistön välisiä kiristyviä jännitteitä rakennetaan taitavasti ja erityisesti kiinnitin huomiota dialogin luontevuuteen. Dialogista ei lainkaan välity sellainen jäykkä tunne, mitä vanhan klassikkoteoksen uudelleentulkinnassa saattaa helposti tapahtua, eli hahmoista tulee vanhahtavaa dialogia suoltavia patsastelijoita. Elävän dialogin kautta Toriseva on onnistunut tekemään hahmoista samastuttavia persoonia ja samalla muistuttamaan lukijaa siitä, miksi Moby Dick on oikeasti ihan pirun hieno tarina.
Jos nyt jotain kritisoitavaa löytyy, niin ehkä se, että kapteeni Ahab ei hahmona nouse Valaassa aivan sellaiseen messiaaniseen asemaan kuin ehkä pitäisi. Mies kuitenkin johtaa koko laivan kohti varmaa tuhoaan, miesten seuratessa hänen tahtoaan jopa vastoin parempaa tietoaan. Ahabin hulluus ja karsima on suuri osa Moby Dickin tenhoa, mutta Valaassa Ahab tuntuu enemmän joltain rähjäiseltä ukolta, joka tulee välillä mesoamaan kannelle sekavia. Siitä huolimatta tämä ei mainittavammin häirinnyt minua, kokonaisuus vain kerta kaikkiaan toimii.
Voi olla, että muistini tekee minulle tepposet, mutta Moby Dick ei tainnut kuitenkaan loppua ihan samalla tavalla, miten Toriseva lopettaa sarjakuvansa. Tämä ei kuitenkaan ole missään nimessä kritiikkiä, sillä lopetus on erinomainen, ja sitoo tietyt juonielementit todella hienosti yhteen. Sarjakuvien ystäville Valas on suorastaan pakollista luettavaa ja on vahva voittajaehdokas seuraavalle Sarjakuva-Finlandia-palkinnolle.