Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
15 vuotta Orjattaresi-romaanin tapahtumien jälkeen Gileadin tasavalta on kaatumassa mahdottomuuteensa. Uhka tulee sisältä käsin: vaikutusvaltainen henkilö aikoo vuotaa kanadalaiselle avustusjärjestölle ratkaisevia tietoja fundamentalistikristillisen teokratian tuhoamiseksi. Vaarallinen suunnitelma on laadittava ja toteutettava huolella. Lopulta vain muutamalla ihmisellä on mahdollisuus muuttaa historian uomaa.
Margaret Atwood palasi Gileadiin 35 vuoden jälkeen. Testamentit on tuore jatko-osa Orjattaresi-menestysromaanille. Sen verran suoraan se edelliseen tarinaan liittyy, että luultavasti Orjattaresi kannattaa lukea ensin – tai ainakin perehtyä romaanista tehtyyn TV-sarjaan. Maailma on luotu aiemmassa teoksessa, tässä vain toimitaan siinä.
Testamentit toisaalta taustoittaa sitä, mitä tapahtui, kun Jaakobin pojat ottivat vallan Yhdysvalloissa, ja toisaalta vie Gileadin tarinaa kohti vääjäämätöntä romahdustaan. Kertojanääniä on kolme: keskeinen Gileadin hallinnon käsikassara Lydia-täti, Kanadaan vauvana salakuljetettu ja Gileadissa lähes myyttiisiin mittoihin kohotettu nuori Nicole, sekä Gileadissa varttunut orjattaren tytär Agnes Jemima. Vähitellen Atwood tuo nämä kaikki kolme yhteen. Kolmikoksi, joka voi hajottaa Gileadin.
Kun Orjattaresi oli staattinen, epätoivoinen ja synkeän ahdistava dystopia, on Testamenttien peruslähtökohdissa jo jonkinlaista valoa tunnelin päässä. Kun aiemmin ulospääsyä ei ollut, nyt sellainen näyttäisi olevan mahdollisesti löydettävissä. Testamenteissä onkin enemmän seikkailutarinaa tai jännäriä, sen juoni on suoraviivaisempi. Tämän vuoksi se ei mene samalla lailla ihon alle kuin Orjattaresi. Tätä ei tule toki ymmärtää yksiselitteisenä moitteena, huomiona kerronnan keinojen erilaisuudesta vain. Testamentit on nimittäin myös sangen hieno kertomus.
Jos Margaret Atwoodin Gilead ei ole vielä tuttu maailma, suosittelen tutustumaan. Atwoodin ohjenuorana on ollut kirjoittaa vain sellaisesta, mitä joskus jossain ihmiset ovat toisilleen tehneet. Siksi Atwoodin luoma Gilead on niin pelottava: se on hyvin uskottava. Se voisi olla totta. Testamentit kannattaa lukea.
