Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Olin kieltämättä hieman yllättynyt, että Margaret Atwoodin Orjattaresi puuttui vielä vinkattujen kirjojemme joukosta. Koska teos on nyt HBO:n menestyssarjan myötä ollut ajankohtaisempi kuin ehkä koskaan, ja koska sen hiljattain uudelleen luin, lienee aika myös vinkata teosta, sillä kyseessä on poikkeuksellisen vaikuttava romaani.
Eletään noin vuotta 2005. Ydinkatastrofin jälkeen USA:n itärannikolle on muodostunut totalitaristinen äärikristillinen poliisivaltio, Gilead. Koska syntyvyys on romahtanut, lisääntymisestä on tullut harvojen oikeus. Tärkeämmillä kansalaisilla on oikeus pitää hedelmällisiä orjattaria, jotka he saattavat raskaaksi, mikäli heidän oma vaimonsa ei pysty synnyttämään. Jos lapsi syntyy, orjatar saa lähteä seuraavaan asemapaikkaansa, ja lapsi jää ”oikeiden vanhempiensa” huomaan, kasvamaan uskolliseksi kansalaiseksi.
Orjattaresi kerrotaan yhden tällaisen orjattaren näkökulmasta. Hänen oikeaa nimeään ei paljasteta, hän on vain isäntänsä mukaan ”Frediläinen”. Orjattarista pyritään tekemään persoonattomia, järjestelmälle uskollisia ja kuuliaisia. Heitä voidaan käsitellä oikeastaan kuinka tahansa. He ovat olemassa vain pakosta, ihmisoikeudet koskevat vain heidän sisällään kasvavaa sikiötä.
Orjattaresi on piinaavaan intensiivinen kuvaus ahtaasta uskonnollisesta diktatuurista. Rajuinta kirjassa on sen pysähtyneisyys. Orjatar joutuu olemaan niin paljon oman itsensä ja ajatustensa kanssa, että tuntuu kuin kaikki olisi vain staattista odottamista. Muistot entisestä elämästä, uuden ajan rajakohdista, muistot oman perheen traagisesta kohtalosta eivät jätä alistettua uhria rauhaan. Margaret Atwood rakentaa orjattaren ajatusten ja kokemusten kautta kuvan raa’asta pakkovallasta, joka alentaa erityisesti naiset toisen luokan ihmisiksi. Pysähtyneisyyden mukana tulee tulevaisuudettomuus: näyttää, että mitään pakotietä järjestelmästä ei ole, ja sellaisen etsijöiden käy huonosti.
Orjattaresi julkaistiin jo 1980-luvulla, mutta sen sanoma sopii erinomaisesti meidän aikaamme. Atwoodin luoma Gilead nousee pitämään järjestystä poikkeusoloissa, ja pian poikkeusjärjestelyistä muodostuukin uusi normi. Vallitsevan järjestelmän ei tarvitse kokea suurta kolausta sortuakseen. Orjattaresi on lähtökohdiltaan pelottavan uskottava, ja varsinainen tarina on uskomattoman pelottava. Hiukset pystyssä tätä ahmittuani en voi kuin suositella suuresti. Dystopisen tieteiskirjallisuuden klassikoihin kuuluva Margaret Atwoodin Orjattaresi on kerrassaan pysäyttävä teos.
