Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Jouluna 1991 Neuvostoliitto sortui lopullisesti. Samalla päättyi kylmä sota, ja CIA:n palveluksessa pitkään ollut eversti Erik Smeds saa lopulta sysäyksen palata vanhoilla päivillään takaisin Amerikasta kotikulmilleen Suomeen, ruotsinkielisen Pohjanmaan Siklaxiin. Moni asia on muuttunut maailmansotien ja kylmän sodan jälkeen, maailma ja maaseutukin on erilainen. Lars Sundin Pohjanmaa-trilogian päätösosa Erikin kirja tuo lukijan vielä kerran siklaxilaiseen maalaismaisemaan Holmien, Smedsien ja Näsien sukukronikassa. Kertoja Carl-Johan Holmin matkassa kuljetaan nyt talvisodasta nykypäivään asti.
Erik oli tiedustelu-upseerina toisessa maailmansodassa, josta tapahtumien vääjäämätön virta vei hänet ensin maanpakoon Ruotsiin, sittemmin Yhdysvaltoihin, kunnes lopulta CIA värvää hänet vakoojaksi vuosikymmenien ajaksi. Erikin vaiheiden rinnalla tutkitaan myös samanaikaisia tapahtumia Suomessa. Siklaxissa keskeisessä asemassa on Erikin serkun Margaretan ja liikennöitsijäsuvun vesan Charles Holmin omalaatuinen ja kaunis rakkaustarina. Charlesin sodanaikaisiin kokemuksiin tutustutaan myös melko laajasti, samoin kotirintaman tunnelmiin.
Lars Sundin tarinankuljetus on jälleen taidokasta. Kerrontateknisiä kikkoja ehkä kokeillaan nyt välillä jo vähän liikaakin, mutta toisaalta johdonmukaisesti Sund kummituksiensa kanssa keskustelee. Tapahtumat yksityiskohtineen ovat jännittäviä ja kiinnostavia. Charlesin hahmosta ja henkilöhistoriasta Sund kehittelee erityisen herkullista proosaa; itse asiassa Erikin vakoilupuuhat vastavuoroisesti ovat ainakin minun mielestäni jopa koko trilogian tyhjänpäiväisintä antia. Kokonaisuus kuitenkin edelleen jää vahvasti plussan puolelle.
Erikin kirja tuotti Lars Sundille kirjallisuuden valtionpalkinnon vuonna 2004. Kuten Puodinpitäjän poikaakin, voidaan myös Erikin kirjaa lukea irrallaan muista Pohjanmaa-trilogian teoksista, mutta varmasti parhaiten tämä teos iskee, jos Colorado Avenue ja Puodinpitäjän poika ovat melko tuoreessa muistissa. Lars Sund on minulle tämän kevään parhaita kirjallisia löytöjä, toivottavasti myös monelle muullekin!
