Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Eeva Joenpellon kirjailijaura kesti yli 50 vuotta ja sen aikana hän julkaisi 27 romaania ja yhden näytelmän. Tietokirjailija, filosofian tohtori Helena Ruuska on kirjoittanut Joenpellosta elämäkerran, joka kutsuu tutustumaan menestyskirjailijan kiehtovaan persoonaan ja siihen maailmaan, jossa hänen teoksensa syntyivät.
Eeva Joenpellon juuret ovat Uudellamaalla, Sammatin Myllykylässä. Kirjan edetessä Sammatin yhteisön, sen ilmapiirin ja arvojen merkitys korostuu yhä uudestaan niin Joenpellon henkilökohtaisessa elämässä kuin kirjojen materiaalinakin. Suvun elämää varjostivat tragediat ja perintöriidat. Yhteiskuntaa oli myllerretty perin pohjin, ensimmäisestä maailmansodasta edetty sisällissodan jälkeiseen kaaokseen Suomessa ja kapina-aika oli koetellut rajusti Sammattia. Yhtä sun toista noiden aikojen keskusteluista kantautui lapsenkin korviin, vaikka niistä ei hänelle suoraan puhuttukaan. Aikuisten juttujen kuunteluun ja lukemiseen oli aikaa, kun ei Myllykylässä ikätovereita leikkikavereiksi ollut.
Tanskalaissyntyinen komistus Jarl Helleman ja Eeva Joenpelto menevät naimisiin tammikuussa 1945. Helleman työskentelee Tammen kustannustoimittajana, joten nuoren parin arjessa kirjallisuus on aina läsnä. Pelkkä kotirouvana olo ei nuorta äitiä innosta ja kirjoittaminen polttelee mielessä: ”Välillä Eeva kuitenkin purnaa, että hänelle sopisi vallan mainiosti, jos hänelläkin olisi vaimo, joka tarvittaessa kiikuttaisi hänen kenkänsä suutariin.” Hän järjestää arkensa niin, että voi keskittyä kirjoittamiseen. Hänen kirjansa alkavat saada tunnustusta, kirjalliset piirit laajentuvat ja kotonakin kustannusalaa ja kirjoja voidaan puida kahdesta näkökulmasta, sekä kustannustoimittajan että kirjailijan. Työn osalta puitteet ovat mitä parhaimmat, yksityiselämää horjuttavat suuret menetykset. Avioliitto päättyy hyytävään eroon, Eeva Joenpelto menettää molemmat poikansa.
Kirjassa kerrotaan seikkaperäisesti useammankin Joenpellon kirjan synnystä ja taustoista, aina henkilöhahmoja ja heidän esikuviaan myöten. Lohja-sarja saa alkunsa kirjasta Vetää kaikista ovista vuonna 1974. Nyt elämäkerran lukijalle tehdään käsinkosketeltavan selväksi, miten tarkasti hahmoteltuja nuo henkilöt ovat ja miten todellisia niistä kirjailijan mielessä syntyy. Pohjatyötä on tehtävä aivan valtavasti, lapsuudessa kuullut jutut ovat vain pienen pientä pintahipaisua ja lähinnä vain opastekyltti laajalti tuntemattomaan.
Luin hiljattain kirjaa Armi Ratiasta ja nyt löydän Eeva Joenpellosta jotain samaa; naisen, jolla on valtaa omissa piireissään ja joka on oman aikansa mediavaikuttaja. Myös Eeva Joenpelto oli linnan kutsujen vakiovieras ja Urho Kekkosen kanssa oli sinunkaupat tehty. Lukuisat kirjallisuuspalkinnot ja tunnustukset nostivat hänen tuotantonsa esiin yhä uudestaan. Ja täysin ansioin, sillä jo ajankuvina kirjat ovat aarteita. Minut tämä henkilökuva sytyttää kaivamaan esille jo kerran luettuja – ja myös niitä lukemattomia – Joenpeltoja. Toivoisinkin nykylukijoiden löytävän jälleen Eeva Joenpellon tuotannon, joko aivan uutena tai vanhan kertauksena.
