Vuoden 2024 parhaat vinkkaukset

Mitkä olivat vuoden 2024 parhaat palat Kirjavinkeissä? Täältä löydät Kirjavinkkien henkilökunnan valinnat. Jokainen on listannut mielestään viisi parasta vinkkausta.

Olemme tehneet listoja vuodesta 2008 alkaen. Aikaisemmat listamme löydät Listat-sivulta.

Hannu

  • Markus Nummi: Käräjät – Upeasti kerrottu historiallinen romaani pohtii naisen oikeutta päättää itsestään ja omasta kehostaan. Vuoden kirja.
  • Anniina Mikama: Myrrys – Nuori poika löytää metsän keskeltä luonnon voiman sekä sidoksista tärkeimmät: ystävyyden ja luottamuksen. Vuoden nuortenkirja.
  • Joonas Sildre: Kahden sävelen välissä – Tarina säveltäjä Arvo Pärtin oman sävelkielen etsimisestä luo myös katsauksen elämään Neuvosto-Virossa. Vuoden sarjakuva.
  • Markus Pantsar: Kun rakastuin saksalaiseen jalkapalloon – Markus Pantsar valottaa teoksessaan paitsi jalkapallon kannattajakulttuuria myös lajin yleistä yhteiskunnallista merkitystä Saksassa. Vuoden tietokirja.
  • Paul Auster: Baumgartner – Uutinen erään suursuosikkini kuolemasta tuli samoihin aikoihin hänen viimeisen romaaninsa suomennoksen kanssa. Kepeät mullat, Paul Auster! Vuoden joutsenlaulu.

Titta

  • Anssi Ylirönni: Ajasta iäisyyteen : tieteen, filosofian ja uskonnon näkökulmia kuolemaan – Poikkitieteellinen teos yhdistää tieteelliset havainnot ja kulttuuriset näkemykset kuolemasta poikkeuksellisen kiinnostavasti ja luontevasti, esittäen kuoleman, ei vain kaiken päätepisteenä, vaan elämän välttämättömänä ja jopa kauniina osana. 
  • Paco Roca: Return to Eden – Miksi Paco Rocan äiti vaalii vuosikymmeniä vanhaa valokuvaa, ja mikä tarina viattoman oloisen valokuvan taustalta oikein löytyy? Vastaus kysymykseen ei ole lainkaan sitä mitä ensialkuun odottaisi; vuoden sarjakuva kertoo koskettavan tarinan yhden naisen elämästä, ja siitä yhteiskunnasta joka hänet muokkasi. 
  • Karin Bojs: Euroopan esiäidit : 43 000 vuotta nykyihmisen historiaa – Kirja on kiehtova matka esihistoriallisen Euroopan kansojen ja kulttuurien sekoittumiseen, ja se herättää pohtimaan naisten kohtaloa, roolia ja vaikutusta yhteiskuntien kehitykseen tavalla, joka yhdistää tieteellisen tarkkuuden ja tarinankerronnan vetovoiman.  
  • Merlin Sheldrake: Näkymätön valtakunta : Miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieltämme ja tulevaisuuttaNäkymätön valtakunta on vaikuttava tietokirja, joka avaa lukijalle uudenlaisen maailman sienten monimutkaisiin ja usein yllättäviin rooleihin elämässä. Merlin Sheldrake tuo esiin, miten sienet eivät vain tue ekosysteemejä, vaan myös haastavat yksilökeskeisen ajattelutapamme näyttämällä, kuinka elämä perustuu yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.  
  • Lloyd Llewellyn-Jones: The Cleopatras : The Forgotten Queens of Egypt – Kirja on kiehtova ja värikäs matka Ptolemaiosten hallitsijasuvun naisten tarinaan.  Teos haastaa perinteiset käsitykset vallasta ja sukupuolesta antiikin historiassa ja tuo esiin, kuinka merkittävä rooli näillä hallitsijoilla oli Egyptin kulttuurin ja politiikan muokkaamisessa.  Kirja yhdistää dramaattiset valtajuonittelut ja hellenistisen Egyptin ainutlaatuisen kulttuurin syvälliseksi analyysiksi, joka on yhtä aikaa viihdyttävä ja informatiivinen.

Hikkaj

  • Heidi Jaatinen: Vuolle – ”Kirkkaasti kärkeen!” sanoilla toistan 2023-suositukseni tänä vuonna, ja nyt Anu Kaajan Rusetin paikan nappaa tämä Jaatisen Kiuruvesi-sukusarjan kolmas osa. Kirja on 900-sivuinen möhkäle, jonka niin asiantuntijat kuin tavan lukijatkin näyttävät sivuuttaneen olankohauksella. Niinhän sivuutettiin aikoinaan Volter Kilpikin Alastalon saleineen, Kirkolle-kävelyineen ja kaikkineen, mutta Jaatisen kieleltään helisevä sarja, Koski, Suvanto ja Vuolle, itsenäisen Suomen historiasta nousee ajan myötä arvoonsa Kilven lailla.  
  • Pentti Stranius (toim.): Olemattoman kokeneet : Muistelmia suomalaisopiskelijoiden Neuvostoliitto-vuosilta – Kirja kuljettaa 20 opiskelijan voimin sosialistiseen naapurimaahamme ja sen kummalliseen arkielämään. Käsinkosketeltavaa kerrontaa eri alojen opiskelijoilta, jotka hyppäsivät, jos eivät nyt suden suuhun eivätkä karhun syleilyyn, niin kuitenkin syvään päähän – karaisevaan. Nostalginen trippi.
  • Katja Kärki: Eevan neljä elämää – Vahva elämän maku jäi kielelle niin kirjasta kuin kirjan kohteesta. Katja Kärki (s. 1985) onnistuu pujahtamaan kuvanveistäjä Eva Ryynäsen (1915–2001) nahkoihin ja ennen kaikkea Evan luovaan kauneutta hakevaan mielikuvitukseen. Näin aikoinaan Eevan ja Paavon omissa oloissaan puutöiden parissa hiljaisuuden ja rauhan tyyssijassa Paaterissa. Romaani valottelee Evan toista puolta: räväkämpää Eevaa. Se, nähty ristiriitaisuus, tässä sai aikaan oman hehkunsa.
  • Anne Helttunen ja Annamari Saure: Kynällä raivattu reitti : Suomalaisia kirjailijanaisia – 35 enemmän tai vähemmän tuttua naista kynänkäyttäjinä Suomessa historian hämäristä 1900-luvun puoliväliin. Tekijöiden yhtenä kriteerinä on ollut nostaa esille mieluummin unohdettu kuin tunnetumpi kirjailija. Kirja tarjoaa erinomaisen reitin sukeltaa monien unohdettujenkin kirjailijoiden ja heidän kirjojensa pariin. Jokaisen kirjailijan kohdalla on kattava kirjaluettelo tuotannosta. Niinpä monta lukuvihjettä tarttui räpylään. Tässä löytöjäni.
  • Tomi Norha: Naarasperho – Pienkustantamojen kirjoja on syytä nostella näkyville. Norhan esikoinen on laadukasta luettavaa, se tarjoaa sillanpääläisen kesämaiseman ja sen helmoihin kietoutuvan puristavan, painostavan sisarustarinan. Ellin, nuorimman siskon, elämässä paha on kuin liimattuna läsnä. Kaikesta huolimatta Tomi Norha taiteilee kirjan siihen muottiin, ettei lukija valahda pimeyteen, vaan jää luettuaan valon puolelle, ja näin voin hyvällä syyllä kirjoittaa: ”Taitavasti kiedottu elämän tarina, joka jättää jäljelle toiveikkuuden.” Naarasperhossa on vähän samaa kesäistä lämpötunnelmaa, empatiaa kuin vuoden 2023 listaan valitsemassani Riikka Szalain romaanissa Paratiisi on täällä ettekö te näe.

Mikko

  • Vehka Kurjenmiekka: Talventaitto – Kurjenmiekan esikoisteos Kellopelisydän nousi viime vuoden listalleni, ja yhtä lailla tämä toisinkoinen saa paikkansa tänä vuonna. Näin upeaa fantasiakirjallisuutta ei Suomessa moni kirjoita. Maailmanluojana ja kielenkäyttäjänä Kurjenmiekka on omaa luokkaansa.
  • Olga Tokarczuk: Empusion – Nobelistia parhaimmillaan. Tokarczukin matkassa on ilo kulkea vuosisadan alun vuoristoparantolaan, jonka kummallinen ilmapiiri on sakeanaan omituisia ajatuksia ja pölhöjä miehiä.
  • Hanna Syrjämäki: Kaikko – Vuoden puhuttelevin runoteos? Hyvin mahdollista. Tämä osui heti ensimmäisistä sanoistaan. Tässä ei ole paljon, mutta se vähä, mitä on, on erinomaista.
  • Solvej Balle: Tilavuuden laskemisesta 1 – Seitsenosaisesta kirjasarjasta on ilmestynyt nyt kaksi osaa. Kertomus aikasilmukkaan juuttuneesta Tara Selteristä on kiehtova. Vuoden oudoimpia kokemuksia oli, kun kirjauduimme hotelliin Oslossa, ja tiskillä lojui Tara Selterin avainkortti.
  • Katri Alatalo: Kesäkuu – Vuoteen on mahtunut hyviä nuortenkirjoja. Tämä tiivis yhdenyönromaani oli nopea, mutta hauska, koskettava ja tunteikas lukukokemus. Kyllä nykynuorten kelpaa: hyvää luettavaa olisi vaikka millä mitalla.

Juha

  • Sami Makkonen: Sielujen kutoja – Sielujen kutoja on hyvin synkkä sarjakuva, jonka omaleimainen ilmaisu tekee siitä hyvin omalaatuisen lukukokemuksen. Se on minusta tämän vuoden paras sarjakuva.
  • Martha Wells: Oikullinen protokolla – Murhabotti-sarja osoittaa sen, että jokin yksittäinen ominaisuus saattaa tehdä kirjasta loistavan lukukokemuksen. Oikullisessa protokollassa se on uniikki päähahmo, jonka tekemisiä seuraa mielellään.
  • John Ajvide Lindqvist: Veteen kirjoitettu – Tummanpuhuvaa kerrontaa tässäkin. Hieman erilainen kuin mitä Lindqvistilta odotin, joten kirjailija onnistui hyvin yllättämään.
  • Kaisa Happonen ja Vasko Anne: Mur ja metsän valo: iltasatuja – Tämä lastenkirja on jäänyt hyvin mieleen. Kirjassa yhdistyy taiteellisuus tunnelmointiin ja monitahoiseen kerrontaan.
  • Ralf Butschkow: Älä avaa tätä kirjaa! – Lastenkirja, joka ottaa kirjan lukemisen osaksi kirjan juonta. Yksi vuoden hauskimpia lukukokemuksia.