Suvanto

Heidi Jaatinen: Suvanto

"Mutta supusta auennut suu kävi, rukinpyörä suihki, langan saattoi jo erottaa lepereestä ja tarina kiehnäytyi korviin minkään estämättä." On siinä Kilpeä, on siinä sen verran sananhehkua, ettei sitä saata sen nopeammin lukea kun mitä luin: kuukaudenpäivät. Jos lukee nopeammin, löytää ainoastaan tapahtumat ja juonet, ja silloin kadottaa taiteen, ... Lue koko vinkki »
Koski

Heidi Jaatinen: Koski

Melkoinen kirja, tämä Koski. Sen tapahtumat alkavat vuodesta 2015, kun kirjailijan isä saa syöpädiagnoosin. Siitä syöksytään vuoteen 1912, kiuruveteläiseen Kosken taloon, jossa niin ikään on kuolemaa käsillä: talon emäntä Hilma on kuolemassa lapsivuoteeseen. Yhdestoista lapsi koitui kohtaloksi. Isäntä Tuure on aikoinaan tullut taloon isäntärengi... Lue koko vinkki »
Vuolle

Heidi Jaatinen: Vuolle

Luen Seura-lehdestä: "Hän kirjoittaa tarinasta palasia, fragmentteja sieltä täältä ja punoo vasta lopuksi niille sitovan juonen." Tykkään tyylistä: panee ajattelemaan ja eläytymään. Tapahtumien kronologia säntillistä: ei pahemmin poikkeamia ees sun taas. Aika kulkee eteenpäin kappaleittain, luku luvun perään, tapahtumajärjestyksessä. Mutta se mi... Lue koko vinkki »