Ulpu-Maria Lehtinen: Kalmanperhon kutsu
Elin toisenlaisessa todellisuudessa. Nojasin ikkunalautaan välitunnilla, istuin hiljaa luokan reunalla. Päivä mateli ohitse. Kukaan tuskin edes muisti nimeäni, eivät edes opettajat. Olin yhdentekevä kaikille. He nauroivat ja vitsailivat ja murehtivat pieniä arkisia huoliaan. Näkymättömyys on kuin raskas verho, jota en kyennyt liikauttamaan. Se piil... Lue koko vinkki »