Vuonna 2025 11. kertaa järjestettävä Helmet-lukuhaaste sisältää taas 50 erilaista haastekohtaa, joiden avulla voi laajentaa omaa lukemistaan. Haaste on avoin kaikille ja sen tarkoitus on lisätä lukuiloa, ei lukustressiä. Lue siis mielesi mukaisesti ja suhtaudu sääntöihin avoimesti – saat itse päättää, millaisin säännöin haastetta teet.
Joillekin kirjojen etsiminen on oma ilonsa, mutta jos kaipaat ideoita, olemme listanneet tälle sivulle Kirjavinkeissä esiteltyjä kirjoja, jotka sopivat haastekohtiin.
1. Kirjan nimessä on alistuskonjunktio (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes)
Kirjavinkkien hausta löytyy, mutta vähän heikosti – nämä ovat aika kehnoja hakusanoja. Katsele ainakin että, kun, vaikka, kuin, kunnes.
Tässä vielä suoria ehdotuksia: Anni Saastamoisen Ja mutta että sitten, Terhi Törmälehdon Vaikka vuoret järkkyisivät, Salla Simukan Punainen kuin veri, J. S. Meresmaan Kunnes tapamme taas.
2. Fantasiakirja
Kirjavinkeissä on esitelty satoja fantasiakirjoja. Elina Pitkäkankaan Sang on upea, Susanna Clarken Piranesi hillityn tyylikäs, Vehka Kurjenmiekan Talventaitto aivan fantastisen kaunista kieltä ja Tim Probertin Lightfall ensiluokkaista lastensarjakuvaa.
3. Kirjan päähenkilö on nuorempi kuin sinä
Tähän löytyy takuuvarma kirja, joka sopii aivan jokaiselle: Ian McEwanin Pähkinänkuori, jonka päähenkilönä on syntymätön sikiö.
4. Kirjassa valvotaan yöllä
Mauri Kunnaksen Yökirja on lastenkirjaklassikko.
Petri suosittelee Colson Whiteheadin Harlem Shufflea ja Umberto Econ Ruusun nimeä.
5. Kirja, jonka joku muu on valinnut sinulle
Laita sähköpostia mikko@kirjavinkit.fi tai lähesty Instagramissa yksityisviestillä @mikko_lukee ja kerro vähän mistä pidät, niin saat henkilökohtaisen kirjasuosituksen.
6. Kirjassa on prologi eli esipuhe
Elif Shafakin Kadotettujen puiden saari alkaa julmia seurauksia ennustavalla esipuheella. Tuomas Aitonurmen Ruumiin ylittävä ääni -esseekokoelman prologi asettaa traumasta ponnistavien esseiden suuntaviivat. Jenny Erpenbeckin Kodin ikävä romaanin prologi sijoittuu ajassa kymmeniä tuhansia vuosia ennen varsinaisia tapahtumia.
7. Hyvän mielen kirja
Murhabotin päiväkirjat -sarja on ollut minulle ensiluokkaista hyvän mielen kirjallisuutta: murhaava botti on sympaattinen tyyppi. Travis Baldtreen Legendoja ja latteja on oivaa fantasiafeelgoodia.
Kinille tuli hyvä mieli Jari Järvelän Rakastan Eva Braunia -kirjasta.
8. Kirjan kannen pääväri on vihreä tai kirjan nimessä on sana vihreä
Sirpa Kähkösen Vihreä sali, Mario Vargas Llosan Vihreä talo ja Benjamin Labatutin Maailman kauhea vihreys täyttävät molemmat ehdot.
9. Kirjassa on konflikti
Tämä on vahvasti runsaudenpulaa tarjoava genre: aika harvassa ovat lopulta kirjat, joista ei jonkinlaista konfliktia löytyisi. Otetaan muutama poiminta: Susan Abulhawan Rakkaudetonta maailmaa vastaan -romaanin taustalla on Israelin ja Palestiinan jäätynyt konflikti (joka tosin on kiehahtanut tulikuumaksi kirjan ilmestymisen jälkeen), Amal El-Mohtarin ja Max Gladstonen Tällä tavalla hävitään aikasota on ihastuttava rakkaustarina valtavan sodan keskellä ja Paula Havasteen Nuijasota-sarjan kirjojen taustalla on nuijasota.
10. Kirjassa käydään elokuvissa
Holly Bournen Niin käy vain elokuvissa tapahtuu pitkälti elokuvateatterissa.
11. Tietokirja, joka on julkaistu 2020-luvulla
Kirjavinkkien tietokirjalistalta löytyy runsaasti tällaisia kirjoja. Aloitat vain listan alusta, siinä on uusimmat.
Katri Ylisen Saatanallinen paniikki oli mainio, Caroline Criado Perezin Näkymättömät naiset kannattaa lukea ja Pirjo Iivosen Jämälankasukat 2 on ollut yksi luetuimpia tietokirjavinkkauksiamme.
12. Kirjassa on ilkeä tai paha naishahmo
Merit Riihosen Mitä ikinä haluat -romaanissa kuvataan vanhemman naisen ja teinipojan välistä suhdetta, jossa ikäero ja valta-asetelma on sopimaton. Karin Fossumin Paha äiti -romaanissa äiti harjoittaa henkistä väkivaltaa lapsiaan kohtaan.
13. Kirjailija on työskennellyt kirjastossa
Kari Aronpuro on tehnyt pitkän uran kirjastonhoitajana. Minäkin olen opintojeni aikaan työskennellyt jonkun verran kirjastossa, joten tartu vaikkapa Löydä lautapelit -kirjaani.
Kansainvälisistä kirjastonhoitajista mainittakoon Audre Lorde, Jorge Luis Borges, Lewis Carroll, Per Petterson, Marcel Proust ja Philip Pullman.
14. Kirjan kääntäjä on voittanut Mikael Agricola -palkinnon tai muun käännöspalkinnon
Mikael Agricola -palkintoa on jaettu vuodesta 1958 ja voittajia on paljon. Kymmenen viimeisintä voittajaa ovat Juhani Lindholm, Vappu Orlov, Tuomas Kauko, Jaana Nikula, Arja Pikkupeura, Helene Bützow, Tero Valkonen, Sari Karhulahti, Marja Luoma, Sampsa Peltonen ja Aleksi Milonoff. Heiltä jokaiselta löytyy Kirjavinkeistä kirjoja tutustuttavaksi.
Jarl Hellemann -palkinto on toinen merkittävä käännöskirjapalkinto, johon voi tutustua.
15. Kirjassa ajaudutaan haaksirikkoon
Yann Martelin Piin elämässä ollaan haaksirikkoisina; haaksirikko lienee kuitenkin tapahtunut jo ennen kirjan alkua. Laura Restrepon Intohimon saari -romaanissa ollaan haaksirikkouduttu koralliatollille. Volter Kilven Kirkolle-romaanissa puhutaan haaksirikoista. Carita Forsgrenin Ambrosiassa haaksirikkoudutaan avaruudesta maapallolle.
16. Kirja, jossa on sukupuu tai hahmoluettelo
Kati Tervon Sukupuu sopii tähän: se päättyy sukupuuhun. Adam Rutherfordin Lyhyt historia meistä kaikista puhuu sukupuista tietokirjallisuuden puolella.
Henkilöluetteloita löytyy vaikkapa Kaari Utrion Paperiprinssistä, Miki Liukkosen O-romaanista ja Enni Mustosen Kultarikosta.
17. Kirjan päähenkilöllä on lemmikkinä kissa tai koira
Takashi Hiraiden Kissavieraassa kissa ei ole varsinaisesti oma lemmikki, mutta tärkeä kuitenkin. Lauri Latun Susiraja-romaanissa päähenkilöllä on koira. Vanha klassikko on Joel Lehtosen Rai Jakkerintytär. Virginia Woolfin Runoilijan koiraa en myöskään ohittaisi.
Lastenkirjojen puolella lemmikkiaihe on kestosuosikki. Anneli Kannon Virtasen lapset ja pentu on mallikelpoinen esimerkki.
Runoudesta on mainittava Henriikka Tavin runokokoelma Remu.
Tosielämän puolella Jari ja Kati Tervo ovat kirjoittaneet koirastaan useammankin kirjan, esimerkiksi Ukko ja mökki.
18. Kirjailijan nimessä on enemmän kuin kaksi osaa
Viisiosaisella nimellä on siunattu Bernard le Bovier de Fontenellea. Neliosaisia nimiä ovat vaikkapa Niklas Natt och Dag, Stephanie van der Linden, Hans Christian von Baeyer, Jose Rodrigues dos Santos ja Juan Tomás Ávila Laurel.
Kolmiosaisia nimiä onkin sitten paljon, vaikka unohtaisimme väliviivalliset sukunimet: Guðrún Hannele Henttinen, Anahita Ghabaian Etehadieh, Nicolas d’Estienne d’Orves, Sigriður Sif Gylfadóttir, Gabriel García Márquez, Chimamanda Ngozi Adichie, Tiina Laitila Kälvemark, Alicia Giménez Bartlett ja Golnaz Hashemzadeh Bonde.
19. Kirja on Keltaisen kirjaston kirjalistalla
Keltaiselle kirjastolle meillä on oma sivunsa, josta löydät kaikki arviomme. Tässä muutama suositus:
Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä on uuden pohjoismaisen dekkarin klassikoita. Patricia Lockwoodin Kukaan ei puhu tästä on tiivis internet-ajan romaani. Evie Wyldin Me olemme susia on herkullisen feministinen teos. Jennifer Eganin Manhattan Beach on 1940-luvun New Yorkiin sijoittuva lukuromaani.
20. Kirjasta tulisi mielestäsi hyvä elokuva tai tv-sarja
Tämä on mielipidekysymys, mutta ainakin Matilda Levorannan Totuus nuoruudesta, Aimée de Jonghin Days of Sand, Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys, Sami Malmbergin Dostlerin perintö, Juan Cavian ja Filipe Melon Ballad for Sophie ja Brad Stonen The Everything Store ovat herättäneet meissä ajatuksia elokuvamaisuudesta.
21. Kirjassa on muusikko
Fiktiiviseltä puolelta löytyy vaikkapa Suonna Konosen loppuunpalaneesta progemuusikosta kertova Tie päättyy meren rannalle, Sirpa Kähkösen Neidonkenkä jossa klarinetisti Torkkanen pitää saada soittotuulelle ja Kjell Westön Tritonuksessa on kapellimestari ja kitaristi.
Musiikkielämäkertoja meiltä löytyy myös paljon.
22. Kirjassa lomaillaan
Lomamatkoista on kirjoitettu paljon. Terhi Kokkosen Rajamaa vie epäonniselle Lapin-lomalle. Deborah Levyn Uiden kotiin -romaanissa lomaillaan Etelä-Ranskassa. Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjoissa on tainnut olla useampikin lomakirja, esimerkiksi Syvässä päässä. Lydia Milletin Lasten raamatussa loma saa synkkiä käänteitä. Marja-Leena Tiaisen nuortenkirja Khao Lakin sydämet vie lomamatkalle Thaimaahan Tapaninpäivän tsunamin aikoihin.
23. Pidät kirjan nimestä
Nyt mennään taas vankasti henkilökohtaisten makuasioiden puolelle. Tässä muutama minun makuuni osuva nimi, ehkä näistä joku puhuttelee sinuakin: Aja aurasi vainajain luitten yli, Jos kuolema on vienyt sinulta jotakin anna se takaisin, Tähystä tuulenpuolta, Hakkuu : Muuan mielenkuohu ja Tällä tavalla hävitään aikasota.
24. Kirjassa tehdään laittomuuksia
Tähänhän sopii likimain jokainen dekkari. Korealaisen Gu Byeong-mon Nainen ja veitsi -romaanissa kerrotaan palkkatappajana työskentelevästä naisesta. Trevor Noahin Laiton lapsi -romaanissa kerrotaan, mitä on olla luonnostaan laiton. Janne Kukkosen Sarjakuva-Finlandia-palkitussa Voro-sarjakuvassa haaveillaan mestarivarkaan urasta.
25. Kirjan kannessa tai nimessä on käärme
Annukka Salaman Käärmeenlumooja on oiva nuortenkirja. Virpi Hämeen-Anttilan Käärmeitten kesä on osa monet lumonnutta Karl Axel Björk -sarjaa. Lauri Mäkisen Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset siteeraa nimessään Matteuksen evankeliumia.
26. Kirjassa on itse valittu perhe
Elif Shafakin 10 minuuttia 38 sekuntia tässä oudossa maailmassa ja Camila Sosa Villadan Yöeläimiä kuvaavat molemmat marginalisoitujen ihmisten muodostamia valittuja perheitä.
27. Jossain maassa kielletty kirja, joka on julkaistu 2000-luvulla
Gao Xingjianin koko tuotanto on kielletty Kiinassa; Vaarin onkivapa on ilmestynyt 2000-luvulla. Dan Brownin Da Vinci -koodi kiellettiin Libanonissa syksyllä 2004 uskonnollisista syistä. E. L. Jamesin Fifty Shades -sarja on kielletty ainakin Malesiassa.
28. Kirjassa ollaan järvellä
Katriina Kaijan Oletko kuullut järven? on upea kuvakirja järvistä. Clare Mackintoshin Tummat vedet tapahtuu Llyn Drych -järvellä Englannin ja Walesin rajamailla. Arnaldur Indriđasonin Mies järvessä -kirjassa järvestä löytyy ruumis. Linda Bondestamin Elämäni pohjalla -kirjassa katsellaan aksolotlin elämää järvessä. Niina Meron Romanssin sankarissa suomalainen järvimaisema on parhaimmillaan.
29. Kirjailijan viimeisin teos
Tähän on runsaasti vaihtoehtoja. Tekijänsä viimeisiksi jäivät muun muassa John Le Carrén Viimeinen henkäys, George Orwellin 1984, Emily Brontën Humiseva harju, George Eliotin Daniel Deronda, Shirley Jacksonin Linna on aina ollut kotimme, Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri.
30. Kirjassa on häät tai hautajaiset
Häitä on ainakin seuraavissa kirjoissa: Ann Cleevesin Kuin tuhka tuuleen, Siri Kolun Me Rosvolat ja ryöväriliitto, Alexander McCall Smithin Häähuumaa lauantaina, Dorothy L. Sayersin Kuolema häämatkalla ja Maikki Harjanteen Minttu morsiusneitona.
Hautajaisia tarjoilevat muun muassa Terhi Tarkiaisen Peto irti, Satu Taskisen Katedraali, Edward St Aubynin Toivoa sopii ja Zaharia Stancun Miten sinua rakastinkaan.
31. Kirjan päähenkilölle ura on tärkeä
Inga Röningin Hippiäisen päähenkilö Kreetaa kuvattiin arviossamme uraohjukseksi. Miina Supisen Orvokki Leukaluun urakirjan päähenkilölle muiden ihmisten urat ovat tärkeitä.
Elämäkerroista tällaisia kirjoja löytyy tietysti helposti – olen aivan varma, että ura on ollut tärkeä vaikkapa Laura Lepistölle.
32. Kirja liittyy jollain tavalla Tove Janssoniin
Tähän sopivat tietysti kaikki muumikirjat, mutta jos unohdamme nyt ne, Johanna Venhon Syyskirjassa kohdataan biofiktiivinen Tove Jansson ja Tuula Karjalaisen Tove Jansson : Tee työtä ja rakasta on oiva elämäkertateos Janssonista.
33. Kirjassa ratsastetaan
Rupert Isaacsonin Hevospoika kertoo autistisesta pojasta, jolle hevoset olivat tärkeä apu. Western-kirjallisuudessa tietysti ratsastetaan; Cormac McCarthyn Rajatrilogian avausteos Kaikki kauniit hevoset on kelpo esimerkki.
Tietokirjallisuuden puolelta nostaisin esille Marika Riikosen Hevostytöt, joka kertoo tyttöjen hevosharrastuksesta. Näille tytöille on tietysti kirjoitettu satamäärin heppakirjoja; nostetaan esimerkiksi vaikka Marvi Jalon Kaukana hevosten maa.
34. Kirjassa on tunnettu rakennus
Vedän tamperelaisittain kotiinpäin: Johanneksen kirkko, nykyään Tampereen tuomiokirkko, on tunnettu rakennus. Eila Pennasen Tampere-trilogian kirjoista Koreuden tähden -kirjassa kirkkoa rakennetaan ja kauhistellaan sen taidetta.
Annetaan turkulaisillekin jotain: Max Mannerin Bandiitissa joulurauhan julistaja ammutaan Turun tuomiokirkosta suoraan Prinkkalan talon parvekkeelle.
Helsingissä Anja Kervanto Nevanlinna ja Laura Kolbe ovat tehneet Senaatintori-esseeteoksen Helsingin ydinkeskustasta.
35. Kirjan nimessä on sana ”mies” tai ”poika” tai niiden taivutusmuoto
Mies-kirjoja: Mohamed Mbougar Sarrin Miesten syvimmät salaisuudet, Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata, Aarno Malinin Mies, jota ei uskottu, Mohsin Hamidin Viimeinen valkoinen mies ja bell hooksin Mies tahtoo muuttua.
Poika-kirjoja: John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa, Hanna van der Steenin Punapipoinen poika, Jukka Behmin Ihmepoika Leon, Marja Björkin Poika.
36. Kirjassa opiskellaan sisäoppilaitoksessa
Vehka Kurjenmiekan Kellopelisydän-romaanissa opiskellaan fantasiamaailman sisäoppilaitoksessa. Todellisen elämän sisäoppilaitosta kuvaa vaikkapa Stephen Fryn omaelämäkerta Koppava kloppi.
37. Kirjailija on maasta, jossa haluaisit käydä
Maahaasteestamme löydät runsaasti eri maista peräisin olevia kirjoja. Osa kirjoista on listalla tapahtumapaikan perusteella, osa taas kirjailijan kotimaan perusteella.
38. Elämäkertaromaani
Elämäkertaromaanit-avainsanan takaa löytyy kymmeniä elämäkertaromaaneja – muutakin kuin Iijoki-sarjaa.
Petina Gappahin Pimeydestä loistaa valo on oiva romaani David Livingstonesta, Sanna Tahvanaisen Kirsikoita lumessa on kirja Sylvia Plathista ja Alison Bechdelin Hautuukoti taas omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani.
39. Kirjassa etsitään ratkaisua arvoitukseen
Erilaisia arvoituksellisia kirjoja on vaikka millä mitalla. Johanna Hulkon Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus aloittaa mainion lastenkirjasarjan. Moni klassikkodekkari on luonteeltaan arvoitus: suosittelen Agatha Christien Idän pikajunan arvoitusta, John Dickson Carrin Se kulkee öisin -romaania ja Dorothy L. Sayersin Juhlailtaa.
40. Kirjassa ajalla tai kellolla on tärkeä merkitys
Kellopelisydämen nostan tähänkin: sen kellopelimurhaajien rinnassa tikittää mekaaninen kellopelisydän, joka pakottaa heidät tappamaan jonkun kerran vuodessa.
John Dickson Carrin Kuolemankellossa varas vie kellosepän pajasta lähes arvottoman kellon viisarit, ja kellon viisari törröttää mystisesti tapetun miehen niskasta.
41. Kirjan tapahtumat sijoittuvat aikakauteen, jolla et haluaisi elää
Jälleen kerran makuasioita, mutta olemme luokitelleet kirjoja aikakausittain: esihistoria, 200-luku, 400-luku, 500-luku, 900-luku, 1000-luku, 1100-luku, 1200-luku, 1300-luku, 1400-luku, 1500-luku, 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, 1820-luku, 1830-luku, 1840-luku, 1850-luku, 1860-luku, 1870-luku, 1880-luku, 1890-luku, 1900-luku, 1900-luku (vuosikymmen), 1910-luku, 1920-luku, 1930-luku, 1940-luku, 1950-luku, 1960-luku, 1970-luku, 1980-luku, 1990-luku, 2000-luku, 2000-luku (vuosikymmen), 2010-luku, 2020-luku, 2040-luku, 2050-luku, 2100-luku.
42. Kirjan päähenkilö tekee huonoja valintoja
Tähän on pakko nostaa Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -sarja, jossa päähenkilö tekee monia epäilyttäviä ratkaisuja elämässään.
43. Kirjan nimessä, kannessa tai kuvauksessa on jokin mauste
Suolaa ainakin löytyy helposti. Eeva Joenpellon Lohja-sarjan kolmas osa on Sataa suolaista vettä ja Terhi Törmälehdolla on tuore He ovat suolaa ja valoa.
Muista mausteista Bruno Schulzin koko tuotanto on julkaistu suomeksi nimellä Kanelipuodit ja muita kertomuksia.
44. Kirjassa hoidetaan ihmistä (Suomen Sairaanhoitajat 100 vuotta)
Elina Airion Metsässä juoksee nainen kertoo perhevalmentajana työskentelevästä naisesta ja tämän asiakkaasta; teos suhtautuu aika kirpeästi hoivatyön yksityistämiseen. J. S. Meresmaan Dodossa päähenkilö hoivaa masennuksesta kärsivää poikaystäväänsä. Eeva Åkerbaldin Huolenpitoja-runokokoelma kuvailee erilaisia hoitoja. Katri Kiukaksen Kohtu on kaunein sana on hieno esseeteos hoivasta.
45. Kirjassa on isä ja tytär
Avainsanalla isä-tytär-suhde löytyy kirjoja, joissa on isiä ja tyttäriä. Tyttäriä kirjoittamassa isistään edustavat Annie Ernaux’n Isästä / Äidistä -kirjan isästä kertova puoli ja Chimamanda Ngozi Adichien Surumerkintöjä.
Satu Vasantolan Kaikki kadonneet on hieno kirja, jossa isä ja tytär elävät 1960-lukua ja toisella aikatasolla kuvataan tyttären vaiheita aikuisena.
Johanna Hulkon Geotsivät-kirjoissa päähenkilö Raparperilla on kestämistä ei vain yhden, vaan kahden isän toilailuissa.
46. Suosittu kirja, jonka kaikki muut vaikuttavat lukeneen
Siis aivan kaikkihan ovat lukeneet jo Da Vinci -koodin, Komisario Koskiset, Vanhuksen ja meren, Pienen elämän, Taikatalven, Tarun Sormusten herrasta ja Ylpeyden ja ennakkoluulon.
47.-48. Kaksi kirjaa, joissa on samannimiset päähenkilöt
Helppo ratkaisu on tietysti valita kaksi kirjaa samasta tiettyyn päähenkilöön keskittyvästä kirjasarjasta.
Eva Frantzin Sininen huvila aloittaa Anna Glad -sarjan, Outi Pakkasella on Anna Laine -kirjansa ja sitten on Vihervaaran Anna, vaikka tästä Annasta onkin uusissa käännöksissä tullut Anne. Max Mannerin kirjoissa seikkailee Anna Mäki ja Kati Hiekkapellolla Anna Fekete.
Tuire Malmstedtin dekkareissa seikkailee Matilda Metso, Anna Jamesin Tilly-kirjojen päähenkilö taas on oikealta nimeltään Matilda Pages.
49. Kirja on julkaistu vuonna 2025
Vuosi ei ole vielä alkanut, mutta vuoden 2025 kirjat ilmestyvät tänne ja tänne taas vuoden 2025 aikana ilmestyvät suomennokset.
50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä
Vinkkaajistamme Kini työskentelee kirjastossa, joten Kinin vinkit ovat kirjaston työntekijän suosituksia. Mutta käy toki lähikirjastossasi kyselemässä henkilökunnan suosituksia, sitä vartenhan he siellä ovat.