Vuonna 2024 kymmenettä kertaa järjestettävä Helmet-lukuhaaste sisältää taas 50 erilaista haastekohtaa, joiden avulla voi laajentaa omaa lukemistaan. Haaste on avoin kaikille ja sen tarkoitus on lisätä lukuiloa, ei lukustressiä. Lue siis mielesi mukaisesti ja suhtaudu sääntöihin avoimesti – saat itse päättää, millaisin säännöin haastetta teet.
Joillekin kirjojen etsiminen on oma ilonsa, mutta jos kaipaat ideoita, olemme listanneet tälle sivulle Kirjavinkeissä esiteltyjä kirjoja, jotka sopivat haastekohtiin.
Vuoden 2025 lukuhaasteen lista on täällä.
1. Kirjan nimessä on erisnimi
Elämäkerrat tarjoavat tähän loputtomasti helppoja poimintoja. Unohdetaan siis ne. Romaanipuolelta löytyy esimerkiksi Fredrik Backmanin Britt-Marie kävi täällä, Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri, Philip K. Dickin Timothy Archerin sielunvaellus ja Jennifer Eganin Manhattan Beach.
Hannu vinkkaa Arne Nevanlinnan erisnimikirjoja: Marie, Hjalmar ja Varma.
2. Kirjassa tehdään taikoja
Hyvä hakusana tässä on magia. Vähän kepoiselta kuulostaa nimittää Mariana Enriquezin Yö kuuluu meille -romaanin rituaalimagiaa ”taikomiseksi”, mutta hieno kirja se yhtä kaikki on. R. F. Kuangin Babelissa on erittäin kiehtovaa taikuutta. Klassiseen suuntaan taas kallistuu Madeline Millerin Kirke.
3. Booker- tai Pulitzer-palkinnon voittanut kirja
Hyviä Booker-palkinnon voittajia: Bernardine Evariston Tyttö, nainen, toinen, Hilary Mantelin Susipalatsi, A. S. Byattin Riivaus, Han Kangin Vegetaristi.
Hyviä Pulitzer-palkinnon voittajia: Richard Powersin Ikipuut, Jennifer Eganin Aika suuri hämäys, Annie Proulx’n Laivauutisia, Colson Whiteheadin Maanalainen rautatie.
4. Kirjassa on presidentti
Juhani Suomen Suomen tasavallan presidentit 1919-2023 lienee paras tietokirja aiheesta. Fiktion puolelta löytyy Casey McQuistonin Punaista, valkoista ja kuninkaansinistä, jossa toinen päähenkilöistä on Yhdysvaltojen presidentin poika. Historiallisia presidenttejä esiintyy esimerkiksi George Saundersin Lincoln bardossa -romaanissa, Markus Leikolan Uuden maailman kadussa ja Steve Ericksonin Arc d’X -romaanissa.
Bruce Sterlingin määritelmän mukaan teknotrilleri on scifikirja, jossa on mukana presidentti. Kannattaa siis vilkuilla siihen suuntaan. Esimerkiksi Neal Stephensonin ja Frederick Georgen Interface täyttää tämän kriteerin.
5. Kirjailijan nimikirjaimia ei esiinny omassa nimessäsi
Tähän ei ole antaa valmiita vastauksia, mutta aakkosellinen hakemistomme tekijän nimen mukaan auttaa. Itse lähtisin esimerkiksi hakemaan jollain sellaisella kirjaimella, jota nimessäni ei ole. Otetaan vaikkapa T. Heti listan ensimmäisenä on Petteri Taalaksen Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin, joka sopisi minulle.
6. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvulle
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja alkaa 1920-luvulta Mustat morsiamet -kirjalla. Virpi Hämeen-Anttilan Björk-sarja sijoittuu 1920-luvun Helsinkiin. Heidi Airaksisen queer-dekkari Maa jota ei ole taas Berliiniin, samoin Volker Kutscherin tv-sarjanakin tuttu Babylon Berlin. Eeva Joenpellon upea Lohja-sarja alkaa Vetää kaikista ovista -kirjalla 1920-luvulta. Monet Agatha Christien dekkareista sijoittuvat 1920-luvulle, kuten Roger Ackroydin murha. Virginia Woolfin Mrs. Dalloway toimii myös.
7. Kirjassa rakastutaan
Holly Bournella on hyviä rakastumiskuvauksia, kuten Niin käy vain elokuvissa. Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa valoa valoa on hieno. Akwaeke Emezin Hölmö rakkaus on ihanan överi rakkauskertomus. Terhi Tarkiaisen Kitty, eli kuinka mies tuhotaan tarjoaa 1700-luvulle sijoittuvaa ristiriitaista rakastumista. Lisää löytyy rakastuminen-avainsanalla.
8. Kirjan nimessä on perheenjäsen
Perheenjäseniähän riittää! Karin Fossumin Paha äiti, Annie Ernaux’n Isästä / Äidistä, Katri Alatalon Ikuisesti, siskoni, Sirkka Turkan Sielun veli, Camilla Mickwitzin Emilia ja kolme pikkuista tätiä, Vilja-Tuulia Huotarisen Seitsemän enoa, Antti Heikkisen Mummo ja niin edelleen.
9. Kirjassa joku karkaa
John Boynen kirjassa Nooa Notkoniitty karkaa kotoa, Timo Parvelalla Ella ja kaverit karkaavat koulusta, Jonas Jonassonilla esiintyy Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi. Tuija Lehtisen Tyttö elää kesäänsä -romaanissa karataan perhekodista ja Jan Jalutsin tositarinassa Ammattina vankikarkuri karataan vankilasta. Avainsanalla karkaaminen löytyy lisää.
Hannu: Lars Sundin Puodinpitäjän poika alkaa upealla paolla vanhainkodista. Tekstikatkelma oli aikanaan äidinkielen ylioppilaskokeen aineistona, jonka luettuani kiinnostuin kirjailijaa lukemaan, ja onhan Sund yksi aivan kirkkaasti parhaista.
10. Kymmenes kirja, jonka luet tänä vuonna
Tämä on helppo!
11. Kirjan kannessa tai nimessä on yksi neljästä elementistä (ilma, vesi, maa tai tuli)
Koko sarja löytyy: Kashmeera Lokugen ja Hyppe Salmen Ilmatilaa, Ta-Nehisi Coatesin Vesitanssija, Elizabeth Acevedon Maata jalkojen alle, Leena Kellosalon Tulikärpäsiä Tammelan yllä.
12. Lastenrunokirja
Kirjavinkeissä on esitelty paljon lastenrunoja. Laura Ruohonen on suosikkejamme: Allakka Pullakka / Yökyöpelit on hieno, samoin tuore Konkkaronkka.
13. Kirjan tapahtumapaikka on suljettu tai rajattu
Suljetun tilan murhamysteerit ovat tähän ilmeinen valinta. Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut on genren kiistaton klassikko. Carter Dicksonin eli John Dickson Carrin Pyövelin tikari ja Se kulkee öisin ovat molemmat tyylilajin mestariteoksia.
Salla Simukan Lukitut sulkee päähenkilönsä vankilaan. Erilaisia vankilakirjoja meillä onkin paljon. Scifin puolelta löytyy Hugh Howeyn Siilo ja koko joukko avaruusaluksille sijoittuvia tarinoita. Sukupolvialukset ovatkin mitä hienoin suljettu ympäristö, jossa asiat eivät koskaan suju hyvin. Rivers Solomonin Menneisyyden kaiku on hyvä esimerkki.
14. Kirjassa harrastetaan
Vehka Kurjenmiekan Kellopelisydämessä harrastetaan muun muassa banjonsoittoa. Jenny Kangasvuon Hiukset takussa pyörii harrastajateatterin ympärillä. Johanna Hulkon Geoetsivät-sarja ja Hanna Kökön Kätkö-sarja rakentuvat geokätköilyharrastuksen ympärille. Sini Helmisen Sysin päähenkilö larppaa. Bret Easton Ellisin Amerikan psyko harrastaa murhaamista.
Lenkkeily lienee aika tavallinen harrastus kirjoissakin, esiimerkiksi Pekka Hiltusen Vilpittömästi sinun -romaanin (joka muuten sijoittuu pääkaupunkiin) päähenkilö lenkkeilee. Kaisa Ikolan Kaksi oikein yhteen on neulonta-aiheinen viihderomaani.
Lasten- ja nuortenkirjoissa on paljon harrastuskirjoja, Henna Helmin Miisa voittaa kultaa esimerkiksi käsittelee taitoluistelua. Johanna Hulkon Suojaava kerros ilmaa -kirjassa harrastuksena on vähän erikoisempi postcrossing.
15. Kirja, jolla on vähintään kolme tekijää
Kolmen tekijän romaanit lienevät harvassa, tietokirjallisuuden puolelta sen sijaan löytyy paljonkin. Tietokirjallisuuden lajit ja rajat, Kohtalona Ruotsinsalmi, Mä lehden luin, Dictatorship, vain muutama tuore tapaus mainitakseni.
16. Kirjassa on valokuvia
Valokuvateoksia on Kirjavinkeissä esitelty paljon. Edith Södergranin Maailma on minun : runoja ja valokuvia sisältää Södergranin itse ottamia valokuvia – ei ihan tavallista 1900-luvun alussa. Romaaneista tulee mieleen Iida Rauman Hävitys, jonka lopussa on jokunen valokuva. Anu Kaajan Rusetissa on tietysti ihania ja tärkeitä valokuvia, joiden vuoksi kannattaa olla värillinen luksuspainos.
Hannu vinkkaa, että W. G. Sebaldin kirjoissa on aina valokuvia, esimerkiksi käy vaikka Saturnuksen renkaat.
17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo
Seppo Jokisen Pahasti tehdyssä on ärsyttävä Pekki, Elena Ferranten Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät -kirjassa Lila tuntuu entistä ärsyttävämmältä, Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Viraalit nerot -kirjassa itseään vohveloi ärsyttävä Justus, Sophie Kinsellan Kuokkavieraana kotona -kirjassa ärsyttää isän uusi tyttöystävä Krista, Leena Paasion Bengtskär itä kahdeksan -romaanissa ärsyttävä lellipentu Rasmus paljastaa itsestään muitakin puolia ja Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu -romaanin päähenkilö tuntuu ärsyttävän monia lukijoita. Gabrielle Zevinin Huomenna, huomenna ja huomenna riittää ärsyttäviä henkilöitä.
Hannu pitää Peltirummun päähenkilöä täysin sietämättömänä ja toteaa Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -kirjojen päähenkilö-Marcelin olevan sangen raskas tyyppi.
18. Kirjan kannessa tai nimessä on koru
Pirkko Saision upeassa Passiossa tarinaa kuljettaa koru. Oletan, että kansikuva kuvaa tätä korua. Seppo Saraspään Kaulahopeiden taru, Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru ja J. R. R. Tolkienin Taru Sormusten herrasta mainitsevat korut nimissään ja kansissaan. Jyri Paretskoin Nimettömän kannessa on verinen sormus.
Renata Grahamin Koruntekijän käsikirja on kirja korujen tekemisestä kiinnostuneille.
19. Suomi mainittu (Kirjassa on mainittu Suomi)
Tähänhän käy vaikka mikä kotimainen romaani. Lisätään siis vaikeuskerrointa ja katsellaan vain ulkomaisia. Haruki Murakamin Värittömän miehen vaellusvuosissa vaellellaan monta kymmentä sivua Suomessa, muun muassa Hämeenlinnassa. Elizabeth Handin dekkarissa Pimeää kohti antisankaripäähenkilö matkustaa Suomeen tutkimaan epäilyttäviä valokuvia.
Virolaisen Paavo Matsinin Leninin valssissa vapaudutaan vankilasta Tampereella, varastetaan Lenin-museosta Lenin ja suunnataan kohti Tarttoa. Kim Leinen Kuilu kertoo tanskalaisista kaksosista, jotka osallistuvat Suomen sisällissotaan. Herman Kochin Suomen päivät -romaanissa nuori Herman tulee Pohjois-Karjalaan apupojaksi maatilalle.
20. Kirjan on julkaissut pieni kustantamo
Missä menee pienen kustantamon raja, on hyvä kysymys, mutta tässä on joukko kotimaisia kustantamoja, jotka eivät kuulu isoihin kustantamojätteihin ja toimivat itsenäisesti: Suuri Kurpitsa, Aula & Co, Avain, Aviador, Osuuskumma, Myllylahti, Reuna, Terra Cognita, Kirjokansi, Robustos, Enostone, Vaskikirjat, Maahenki, Haamu, Etana Editions, Poesia, Nysalor, Sitruuna, Fabriikki, Vastapaino, Into, Arktinen Banaani, Atrain & Nord, Stresa, Kulttuurivihkot – ja monia muita. Linkit vievät Kirjavinkkien arvioihin näiden kustantamojen kirjoista, joten sieltä voit poimia jotain kiinnostavaa.
21. Kirjasta on tehty TV-sarja
Näitähän on vaikka millä mitalla. Volker Kutscherin Babylon Berlin, David Nichollsin Sinä päivänä, Philip Pullmanin Universumien tomu, Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä, Ann Cleevesin Vera Stanhope -sarja, Agatha Christien Hercule Poirot -sarja, Tana Frenchin Dublinin murhat -sarja, Leigh Bardugon Varjo ja riipus, Elizabeth Stroutin Olive Kitteridge, L. M. Montgomeryn Anna-sarja, Laura Ingalls Wilderin Pieni talo preerialla ja niin edelleen.
22. Kirjaa on suositellut kirjailija
Tämän listan pääasiallinen laatija on Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari, joka on myös useamman kirjan julkaissut kirjailija, joten jokainen tämän listan suositus ja Mikon kirjavinkkaus kelpaa tähän kohtaan. Jos haluat henkilökohtaisen suosituksen, voit nakata yksityisviestillä Instagramissa @mikko_lukee tai sähköpostilla mikko@kirjavinkit.fi.
23. Suomalainen dekkari tai salapoliisi- tai jännityskirja
Hakemistostamme löydät kaikki dekkarit ja jännityskirjat. Suosittuja suomalaisia dekkarisarjoja on paljon. Myllylahti julkaisee kotimaisia dekkareita MurhaMylly-sarjassaan. Niiden lisäksi ovat Seppo Jokisen komisario Koskiset, Virpi Hämeen-Anttilan Björkit, Leena Lehtolaisen Maria Kalliot, nuorille Hanna Kökön Kätkö-sarja ja lapsille Johanna Hulkonen Geoetsivät.
24. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääkaupunkiin
Paikkahakemistostamme voi etsiä pääkaupunkeja. Tässä muutamia: Helsinki, Ateena, Lontoo, Berliini, Rooma, Pariisi, Moskova, Tukholma, Varsova, Washington D.C., Wien, Tokio, Teheran, Reykjavík, Oslo, Madrid, Lissabon, Kööpenhamina, Dublin, Budapest, Buenos Aires, Amsterdam, Peking.
25. Kirjassa vietetään juhlapyhää (esimerkiksi joulu tai juhannus)
Viihdekirjallisuuden puolella varsinkin joulukirjoja riittää, ja viime vuosina niitä on tuntunut ilmestyvän entistäkin enemmän. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa Kristin Emilssonin Joulu Julian tyyliin. Kreisien lastenkirjojen puolelta löytyy Jo Nesbøn Pelastaako tohtori Proktori joulun? ja dekkareista Ragnar Jónassonin Sumu, jossa jouluvalmistelut saavat synkkiä käänteitä.
Juhannusklassikoita ovat tietysti Tove Janssonin Vaarallinen juhannus ja Hannu Salaman Juhannustanssit. Virpi Hämeen-Anttilan Björk-sarjassa on Juhannusyön painajainen ja Viveca Stenillä Juhannusmurha.
Pääsiäistä vietetään Andrew Michael Hurleyn Hylätty ranta -romaanissa, vappua Annett Gröschnerin Vappuaatossa.
26. Kirjan nimessä on sana kirja
Nuortenkirjoista Veera Salmen Oboin kirja, aikuisille Emmi Itärannan Teemestarin kirja, tietokirjoista Irina Vallejon Papyrus : Kirjan katkeamaton tarina tai Antto Terraksen Suomalaisuuden kultainen kirja.
Hannu suosittelee tähänkin Lars Sundia eli Erikin kirjan.
27. Kirja kertoo jälleenrakentamisesta
Tommi Kinnusen Pimeät kuut sijoittuu vuoteen 1947, jolloin jälleenrakennusaika on alussa. Rosa Liksomin Väylässä evakot palaavat kotiin. Petra Rautiaisen Tuhkaan piirretyssä maassa kuvataan Lapin jälleenrakennusta. Pierre Lemaitren Näkemiin taivaassa sijoittuu Ranskaan ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen.
28. Kirjailija on Välimeren maasta
Emme luokittele kirjailijoiden kotimaata, mutta alkukielen mukaan hakemalla päässee jo pitkälle. Välimeren ympärillä kirjoitetaan muun muassa espanjaksi, ranskaksi, italiaksi, maltaksi, kreikaksi, albaaniksi, turkiksi, arabiaksi ja hepreaksi.
29. Kirjassa valehdellaan
Valehtelemisesta ei voi puhua mainitsematta Ágota Kristófia, jonka trilogia Iso vihko, Todiste ja Kolmas valhe on mahdollisesti silkkaa valhetta. Trillereissä valehteleminen on tavallinen teema, esimerkiksi käy Ruth Waren Valhepeli ja B. A. Parisin Valheiden verkko. Ljudmila Ulitskaja käsittelee episodiromaanissaan Naisten valheet naisten herttaista valehtelua, joka eroaa mahtailevasta miehisestä valehtelusta. Avainsanalla valheet löytyy lisää.
30. Kirja, jossa ei ole nimettyjä tai numeroituja lukuja
Marko Hautalan kirjoista ainakin Mustassa kielessä ja Kuiskaavassa tytössä ei ole numeroituja tai nimettyjä lukuja. Niitä ei ole myöskään Anni Kytömäen Kivisydämessä, jossa on vain joidenkin lukujen alussa tapahtumavuosi. Juha Hurmeen Nyljetyissä ajatuksissakaan ei ole numerointia.
31. Kirjassa on vammainen henkilö
Sanni Purhosen Jos vain muuttuisin toiseksi -runokokoelmassa käsitellään vammaisuutta. Jaakko Yli-Juonikkaan Vanhan merimiehen tarinassa on halvaantunut teini-ikäinen Annika. Maija Haavisto on kirjoittanut paljon vammaisten ja pitkäaikaissairaiden näkökulmasta, esimerkiksi Häpeämätön kertoo Ehlers-Danlosin oireyhtymää sairastavan naisen tarinan (ja on pienkustantamon kirja). Claudia Durastantin Tuntemani vieraat -kirjan kertojan molemmat vanhemmat ovat kuuroja.
Elämäkerroissa ja muistelmissa vammaisnäkökulmaa löytyy helposti. Rebekah Taussigin Sitting Pretty on vammaisen kirjoittajan muistelmat, Giacomo Mazzariolin Veljeni, supersankari kertoo kirjoittajan veljestä Giovannista, jolla on Downin syndrooma.
32. Kirja on kirjoitettu alun perin kielellä, jolla on korkeintaan 10 miljoonaa puhujaa
Tähän kelpaa tietysti jokainen alkujaan suomenkielinen kirja. Jos haluat jotain muuta, tieto kielten puhujamääristä ei ole ihan helposti löydettävissä (ilmaiseksi). Kirjavinkeissä on luokiteltu kirjat alkukielen mukaan ja tästä listasta voisi poimia jokseenkin varmoina alle 10 miljoonan puhujan kielinä ainakin viron, albanian, karjalan, islannin, norjan, tanskan, sloveenin, meänkielen, pohjoissaamen, maltan, latvian, slovakin ja sumerin.
Ruotsi menee jo yli 10 miljoonan puhujan, joten se ei käy.
33. Kirjassa muutetaan maalle
Laura Gustafssonin Korpisoturissa survivalisti muuttaa erämökille pakoon yhteiskuntaa. Elin Cullhedin Euforiassa Sylvia Plath muuttaa miehensä kanssa maaseudulle Devoniin. Eduard Uspenskin Fedja-setä, kissa ja koira -lastenkirjaklassikossa Fedja-setä karkaa kotoa ja muuttaa maalle.
34. Kirjan nimessä on käsky tai kehotus
André Acimanilta löytyy sekä Etsi minut että Kutsu minua nimelläsi, Ayọ̀bámi Adébáyọ̀lta taas Älä mene pois. Mari Ahokoivulla on Löydä minut tästä kaupungista, Niccolò Ammanitilla taas passiivissa Juhla alkakoon. Ivar Asplundin Neulo palmikoita edustaa tietokirjoille tyypillistä nimimuotoa. Nämä löytyivät pelkästään Kirjavinkkien aakkosellisen hakemiston A-sivulta, eli lisääkin löytää helposti.
35. Kirjassa vietetään aikaa luonnossa
Eräkirjallisuutta on paljon. Kirjavinkeissäkin jonkun verran. Lars Monsenin Kanada : Armoton erämaa, Erno Saukon Vuoden vaellus : Elämää Pohjolan erämaissa ja Per ja Bjørn Simonsenin Kesytön erämaa : Vaellus Norjan halki, esimerkiksi. Veikko Huovinenkin on klassikko, esimerkiksi Pylkkäs-Konsta mehtäämässä ja muita erätarinoita.
Kim Liggettin Armonvuosi-dystopiassa ollaan luonnon armoilla, Maria Turtschaninoffin Suomaassa luonto on tärkeässä osassa ja Anja Erämajan runokoelma Olen nyt täällä metsässä kertoo jo nimessään, mistä on kyse. Pontus Purokurun Haavamaassa on hieno osio, joka kuvaa vaellusta Norjassa.
Filosofista pohdiskelua kaipaaville suosittelen lämpimästi Riikka Kaihovaaran Villi ihminen ja muita luontokappaleita -esseekokoelmaa.
36. Kirjan on kirjoittanut maahanmuuttaja
Suomalaisia maahanmuuttajataustaisia kirjailijoita ovat muun muassa Ujuni Ahmed, Nura Farah, Kashmeera Lokuge, Hassan Blasim ja Pajtim Statovci. Hannu Rajaniemi puolestaan on maahanmuuttaja, joka on muuttanut Suomesta ulkomaille.
Ulkomaisia maahanmuuttajia ovat esimerkiksi Vietnamista Kanadaan muuttanut Kim Thúy, Sansibarista Englantiin muuttanut Abdulrazak Gurnah, Japanista Englantiin muuttanut Kazuo Ishiguro ja Unkarista Sveitsiin muuttanut Ágota Kristóf.
37. Kirja, joka herättää voimakkaita tunteita
Sitähän ei tiedä, mikä itse kullekin toimii, mutta tunteita herättäviksi olemme kuvailleet esimerkiksi Laura Gustafssonin Huorasatua ja Lea ja Santeri Pakkasen Se tapahtui meille -kirjaa.
Aiheista eläinteollisuuteen liittyvät herättävät usein voimakkaita tunteita: Elli Valtosen Hengityskehto ja Lina Gustafssonin Eläinlääkärinä teurastamossa toimivat tässä varmasti. Elisa Aaltola on jo kirjoittajana vahvasti tunteita herättävä, eikä Esseitä eläimistä jätä kylmäksi.
William Styronin Sofien valinta on klassikko, mitä rankkoihin kirjoihin tulee. Marieke Lucas Rijneveldin Illan epämukavuus on omiaan herättämään kuvotusta.
38. Kirjan kannessa tai nimessä on käsi tai kädet
Kansikuvasta tulee heti mieleen Kaija Rantakarin runokokoelma Kertosäe.
Nimistä – jos unohdamme kaikki ”käsikirjat” – löytyy ainakin Ursula K. Le Guinin erinomainen Pimeyden vasen käsi, Maggie O’Farrellin Käsi jota kerran pitelin, Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin, Alan Bradleyn Filminauha kohtalon käsissä ja Maylis de Kerangalin Maailma käden ulottuvilla. Jos innostunut lukemaan Lohja-sarjaa 1920-luvun hengessä, sen kakkososa on Kuin kekäle kädessä. Lisää käsikirjoja löytyy täältä.
39. Kirjassa on bi- tai panseksuaalinen henkilö
Katinka Sarjanojan Kisällissä kaikki henkilöt vaikuttavat enemmän tai vähemmän panseksuaaleilta. En muista aivan tarkkaan, mutta ottaen huomioon, että Jenny Kangasvuo on kirjoittanut aiheesta kirjan, Hiukset takussa -romaanin henkilöistä jonkun on oltava bi- tai panseksuaalinen. J. S. Meresmaan Dodossa polyamorisen ihmissuhteen keskiössä on nuori binainen.
40. Kirjassa on erittäin kylmä tai kuuma
Antarktikselle sijoittuvia kirjoja löytyy useampi. Annika Suvivuon Matka jään reunalle on oikein hyvä. Kim Stanley Robinsonin Antarktika sijoittuu Etelämantereelle. Ursula Le Guinin Pimeyden vasen käsi sijoittuu syrjäiselle jääplaneetalle.
Kuumista paikoista tulee mieleen ainakin useampi Helvettiin sijoittuva kirja. Aavikkoplaneetta Arrakis on Frank Herbertin Dyynin tapahtumapaikkana ja varsin kuuma paikka sekin. Vähän maltillisemmin Pirkko Saision Betoniyössä kuvataan kuumaa ja helteistä päivää Helsingissä ja Kristin Hannahin Tomun ja tuulen maassa lukija pääsee 1930-luvun Yhdysvaltoihin Dust Bowl -ilmiön aikaan. Kirsikka Myllyrinteen Happamat sitruunat kertoo elämästä Kyproksella, jonka kuumuuteen suomalaisen on vaikea tottua.
41. Kirjassa syntyy lapsi
Maiju Pohjolan Ettei yötä enää on synnytyskertomuksia siteeraava runokokoelma. Ann-Luise Bertellin Ikävän jälkeen sisältää vyöryviä synnytyskuvauksia. Akseli Heikkilän Hiljainen vieras käsittelee mieskirjailijalle poikkeuksellisella tavalla äitiyttä, raskautta ja synnytystä.
42. Kirjan nimessä on alaotsikko
Tietokirjallisuuden puolella on paljon alaotsikoita. Katariina Brömsin Sarjamurhaajia idästä : Neuvostoliiton aika, Markku Tasalan Mies joka pelkäsi lunta : Raattaman kirvesmurhaaja ja C. Thi Nguyenin Pelien filosofia : Toimijuus taiteena ovat muutama tuore esimerkki.
Kaunokirjallisuuden puolella joutuu vähän hakemaan, mutta kyllähän näitä selventäviä alaotsikoita niissäkin näkee. R. F. Kuangin Babel : Mystinen kertomus, Tiina Hautalan Aaveiden Vaasa : Kummitustarinoita Suomen aurinkoisimmasta kaupungista ja Iida Rauman Hävitys : Tapauskertomus käyvät esimerkeistä.
43. Kirjalla ei ole päähenkilöä
Tämä on tietysti tietokirjoissa helppoa ja kaunokirjallisuuden puolella runoissa on harvemmin päähenkilöä. Mutta entäpä romaaneissa sitten? Lähinnä tulee mieleen teokset, joissa on niin laaja joukko henkilöitä, ettei yksikään heistä nouse varsinaiseksi päähenkilöksi, tai sitten joku kokeellinen romaani.
Esimerkiksi Jennifer Eganin Aika suuri hämäys -kirjasta on vaikea sanoa, kuka siinä on varsinaisesti päähenkilönä. Antti Salmisen Lomonosovin moottori koostuu monenlaisista sirpaleista, eikä siinä tainnut olla varsinaista päähenkilöä. Kuka on Volter Kilven Alastalon salin päähenkilö?
Hannu muistutti William Marchin Komppania K:sta, jonka päähenkilönä on tosiaan kokonainen komppania sotilaita.
44. Tietokirja, jonka on kirjoittanut nainen
Kirjavinkeissä on arvioitu tuhansia tietokirjoja ja joukossa on lukuisia naisten kirjoittamia kirjoja monista eri aiheista. Esimerkiksi käsityökirjat ovat pääsääntöisesti naisten kirjoittamia.
Poimitaanpa joitain esimerkkejä tavallisimmista aihepiireistä. Historin puolelta löytyisi Ilona Pajarin Suomalaisen sanaristikon historia ja Kristiina Kalleisen Valtioaamun aika, elämäkerroista Hellevi Poudan Tapani Kansa : Tarinoita laulajan tieltä ja Agneta Rahikaisen Edith Södergran : Elämä, luontokirjoista Kerttu Kotakorven Minun luontoni ja Jaana Kannisen ja Sanni Sepon Huuto kaupunkiluonnon puolesta, luonnontieteistä Mai Thi Nguyen-Kimin Kaikenlaista kemiaa ja Minna Huotilaisen ja Leeni Peltosen Uuden ajan muistikirja.
45. Kirjassa pelataan
Tähän Annukka Salaman Ripley : Nopea yhteys on ilmeisimpiä poimintoja. Sanna Pelliccionin Onni-poika tykkää pelata on opettavainen lastenkirja. Maija Haaviston Adenossa pelaaminen on mennyt pois muodista, mutta pakko se on silti mainita, koska kirjassa esiintyy tärkeässä osassa kirjoittamani Uudet lautapelit -tietokirja. Gabrielle Zevinin Huomenna, huomenna ja huomenna kertoo peliteollisuuden varhaisvaiheista ja siinä pelataan todella paljon.
46. Kirjan kannen pääväri on musta tai kirjan nimessä on sana musta
Kähkösen Mustat morsiamet sopii tähänkin kohtaan. Salla Simukan Musta kuin eebenpuu on osa Lumikki-trilogiaa, joka kannattaa toki lukea järjestyksessä. Ella-Maria Nuttin Pohjoisessa kahvi on juotu mustana on kanneltaan enemmän maitokahvin värinen, Anne Vuori-Kemilän Mustaa jäätä on kanneltaankin musta, samoin Marko Hautalan Musta kieli. Vanha lastenkirjaklassikko Otfried Preusslerin Mustan myllyn mestari kannattaa kaivatuttaa esiin kirjaston varastosta, jos 1700-luku ja musta magia kiinnostavat. Lisää löytyy hakemalla kirjoja, joissa on ”musta” nimessä.
47.-48. Kaksi kirjaa, jotka on kääntänyt sama kääntäjä
Kirjavinkeissä on kaikille kääntäjille arkistot, joten kun klikkaat jostain käännöskirjavinkistä kääntäjän nimeä, löydät kaikki saman kääntäjän muut kirjat.
Tässä ovat Kirjavinkkien arkistojen ahkerimmat kääntäjät, joilta löydät helposti kaksi kirjaa luettavaksi: Outi Menna, Ilkka Rekiaro, Raija Rintamäki, Katriina Huttunen, Lotta Toivanen, Kari Koski, Sirkka-Liisa Sjöblom, Kristiina Rikman, Jaana Nikula ja Helene Bützow – kaikilta tämän listan kääntäjiltä olemme vinkanneet vähintään 40 kirjaa, joten heiltä luulisi helposti löytyvän kaksi kiinnostavaa kirjaa.
49. Kirja on julkaistu vuonna 2024
Tätä kirjoittaessani emme ole vielä kovin paljon vuonna 2024 julkaistuja kirjoja arvioineet, mutta lista kasvaa kyllä. Löydät kaikki vuoden 2024 kirjat täältä ja vuonna 2024 ilmestyneet suomennokset täältä.
50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä
Vinkkaajistamme Kini työskentelee kirjastossa, joten Kinin vinkit ovat kirjaston työntekijän suosituksia. Mutta käy toki lähikirjastossasi kyselemässä henkilökunnan suosituksia, sitä vartenhan he siellä ovat.