Kotimainen

Tiu tau tilhi

Juha Hurme: Tiu tau tilhi

6.11.2022
Kaikki tuntevat Tiu tau tilhi -lastenlaulun, mutta mistä se on peräisin? Juha Hurme havahtui tutkimaan tutun sävelmän historiaa, kun hän tunnisti oman 2-vuotiaan lapsensa hyräilevän sitä. Siispä kotikirjahyllylle (joillakin on yhä sellainen!) ja vanha kansakoulun laulukirja esille. Sieltähän se löytyi, Wilho Siukosen alkujaan vuonna 1929 kokoamasta... Lue koko vinkki »
Francis Baconin kuolema

Max Porter: Francis Baconin kuolema 

6.11.2022
Tämä kirja jäi mieleen! Ei sivumäärän takia, sillä 68 sivusta tekstiä on vain 44 sivua ja niissäkin sanat on aseteltu hyvin ilmavasti. Kustantajan takakansitekstin mukaan kirja on romaani ja romaanina ”ennennäkemätön, vimmainen yritys tallentaa Francis Baconin rujo maalaustyyli paperille”.  Ennennäkemätön ja vimmainen, voimakas ja kiinnosta... Lue koko vinkki »
Sielujen puolustaja

Eero Huovinen: Sielujen puolustaja : piispana Helsingissä

5.11.2022
Eero Huovinen siirtyi yliopistomaailmasta Helsingin piispan virkaan vuonna 1991. Lähipiiristä kuului toppuuttelevia äänenpainoja. Hänen isänsä Lauri Huovisen, Turun tuomiorovastin, mukaan Helsingin piispan virka vaikutti vähän sivussa olevalta lääninrovastin viralta. Entinen esimies Seppo A. Teinonen puolestaan kehotti pysymään yliopistolla, sillä ... Lue koko vinkki »
Yöuinti ja muita novelleja

Terhi Rannela: Yöuinti ja muita novelleja

4.11.2022
Terhi Rannela on monipuolinen kirjoittaja, joka on kirjoittanut erityisesti nuortenkirjoja, mutta myös historiallisia romaaneja aikuisille ja tietokirjoja. Yöuinti ja muita novelleja on Rannelan toinen novellikokoelma, edellinen oli vuonna 2012 ilmestynyt Yhden promillen juttuja, joka käsitteli suomalaista alkoholikulttuuria. Tämän kokoelman tee... Lue koko vinkki »
Kannen kuvitti

Jukka Murtosaari (toim.): Kannen kuvitti… : Taskukirjojen ja lukemistolehtien kansikuvittajia 1930–1980-luvuilta

3.11.2022
Niin sanottu kuvituksen kultainen aikakausi (noin 1880–1930) on kiinnostanut minua ihan ammattinikin puolesta. Ennen 1800-luvun loppua painotekniikka oli liian alkeellista kuvitusten kunnolliseen hyödyntämiseen, ja joskus 1930-luvulta alkaen tekniikka puolestaan alkoi muuttua kuvitusten kannalta liian kehittyneeksi: valokuvasta kun alkoi hiljalleen... Lue koko vinkki »
Onni-poika puuhaa kotona

Sanna Pelliccioni: Onni-poika puuhaa kotona : tarrakirja

3.11.2022
Persoonallinen Onni-poika kotijoukkoineen ja ystävineen on riemastuttanut meidän perheessämme jo vuosien ajan. Nyt kuusivuotias esikoinen ei tainnut olla vielä vuottakaan vanha, kun lueskelimme Onni-poikia ensi kertaa ja yhä vielä ne jaksavat innostaa, toki enemmän neljävuotiasta pikkusiskoa. Onni-poika -kirjojen salaisuus piilee niiden tavassa ... Lue koko vinkki »
Sydänsurujen historia

Henna Karppinen-Kummunmäki: Sydänsurujen historia

2.11.2022
FT, tietokirjailija Henna Karppinen-Kummunmäki vetäisee kuin haitarista esille ihmisrakkauksien surukirjon. Niin oikeasti eläneet nimihenkilöt kuin romaanihenkilöt pääsevät tekijän tutkivan silmän alle ruodittaviksi kehnosti onnistuneiden rakkauksiensa tähden. Ja etteivät pelkiksi huvittaviksi pintapuolisiksi juoruiksi jäisi, vaan vakavasti otettav... Lue koko vinkki »
Huolenpitoja

Eeva Åkerblad: Huolenpitoja

2.11.2022
Toisinaan pakko on paras motivaattori. Eeva Åkerbladin (s. 1990) esikoisrunokokoelma Huolenpitoja on saanut odotella vuoroaan kirjahyllyssäni hyvän tovin, kunnes joku ystävällinen ihminen teki kirjaan varauksen. Enää en voinut vitkutella, vaan teokseen piti tarttua. Tarttuminen kannatti, sillä Huolenpitoja on oikein kelpo kokoelma – vaan enpä tästä... Lue koko vinkki »
Tämä matka

Eeva-Liisa Manner: Tämä matka

1.11.2022
Eeva-Liisa Manner (1921–1995) on suomalaisen runouden suurimpia nimiä. Mannerin kolmas runokokoelma Tämä matka (1956) on hänen läpimurtoteoksensa. Tuula Hökkä luonnehtii teosta Kirkas, hämärä, kirkas -kokoelmassa näin: Tämä matka oli ilmestyessään 1956 suomalaisen modernismin merkkitapaus. Sen vapaarytmiset, tiheäkuvaiset, vilkkain mielikuvajono... Lue koko vinkki »
Kurissa ja nuhteessa

Ville Ranta: Kurissa ja nuhteessa : Pilapiirroksia 2019–2022

31.10.2022
Jos on olemassa jokin ammattiryhmä, jota nykyinen maailmantilanne suosii, niin tokihan sen täytyy olla pilapiirtäjäin ammattikunta. Ville Rannan ajoitus Iltalehden pilapiirtäjänä 2019 olikin tässä mielessä mitä osuvin: korona-pandemia, ilmastokriisi, Ukrainan sota ja siihen linkittyvät Nato-keskustelut, kotimaisia pikkukriisejä unohtamatta. Kurissa... Lue koko vinkki »
Ruumis/huoneet

Susanna Hast: Ruumis/huoneet

31.10.2022
Susanna Hastin omaelämäkerrallinen esikoisromaani Ruumis/huoneet nousi esille monista suunnista. Se ei yllätä, sen verran väkevästä teoksesta on kyse. Aihe ei ole helppo: Hast käsittelee teoksessa lapsena kokemaansa seksuaalista väkivaltaa. Katson tietokoneen valkoista ruutua. Nyt teen sen. Kaivan ruumiini muistista esiin jokaisen jäljelle jääne... Lue koko vinkki »
New York : Maailman paras shithole city

Johanna Frondelius: New York : Maailman paras shithole city

30.10.2022
Hyvästellessäni paikkoja ja kulkiessani tuttua Brooklynin polkua kuulen korvissani murhapodcastin, jota juuri sitä reittiä kävellessäni usein kuuntelin. Koirankakan haju muistuttaa minua Battery Parkin keväästä ja kannabiksen lemu Manhattanin täyteenammutuista kaduista. Tämä on kaupunki, jossa pelkäsin sairastuvani ja jossa kärsin byrokratiasta. Tu... Lue koko vinkki »
Pullonkerääjä

Outi Pakkanen: Pullonkerääjä

30.10.2022
Outi Pakkasen jännitysromaanit, joissa Anna Laine vaikuttaa aina jollain lailla, ovat niin turvallisia luettavia, sillä murhalla ja väkivallalla ei mässäillä. Se kaikki jännitys on jännitettä, mikä vallitsee ihmisten välillä. Pullonkerääjässä esitellään joukko erilaisia ihmisiä ja miten he nivoutuvat toisiinsa. On nuorta ja vanhempaa, vähän öyk... Lue koko vinkki »
Tunturipöllö

Pertti Koskimies, Jorma Luhta ja Markus Varesvuo: Tunturipöllö

29.10.2022
Tunturipöllö on lienee Harry Potterin Hedwigin ansiosta maailman tunnetuin pöllölaji. Luonnossa lajilla ei mene niin hyvin kuin tarinassa, sillä maailman kanta on hyvin pieni ja keskittynyt vain muutamalle alueelle. Monista luontokirjoista tuttujen tekijöiden teos kertoo Hedwigin pohjoisista lajitovereista tiedolla ja tunteella. Alkuosan tekstit... Lue koko vinkki »
Suljettu Maa : Vieraat

Juha Mustanoja ja Kari Puikkonen: Suljettu maa : Vieraat

29.10.2022
Juha Mustanojan ja Kari Puikkosen sarjakuva Suljettu Maa sijoittuu 1930-luvulle, jossa Suomeen on muodostunut dystooppinen äärioikeistovaltio. Suomi on sulkeutunut, kauppaa ulkomaiden kanssa ei käydä ja naisilta on viety oikeudet. Kansakunta elää työtä varten ja erinäiset virastot kilpailevat keskenään vallasta. Ainoana valonpilkkuna on kummallinen... Lue koko vinkki »
Meri-karhun joulu

Mira Mallius: Meri-karhun Joulu

27.10.2022
Mira Malliuksen Meri-karhun joulu on kuvakirja joulunvietosta. Minulle hahmot olivat tuntemattomia, mutta he ovat aiemmin esiintyneet Meri-karhun suuri suku -kirjassa. Meri-karhu ja Frank Flamingo vietävät rauhallista talvea nukkuen. He kuitenkin heräävät, kun heidän pesäänsä törmää joku punapukuinen mies. Kuka muukaan se onkaan, kuin itse joulu... Lue koko vinkki »
Tulit luokseni kutsumatta

Fiona ’Elōne: Tulit luokseni kutsumatta

27.10.2022
Noissa hetkissä hänen kipunsa pakenee suun kautta. Hän hyökkää silmittömästi ketä tahansa tielleen osuvaa kohti, mutta hän on itse oman surunsa suurin uhri. Hän ei tiedä, ettei minussa ole mitään, mikä ei olisi mennyt pirstaleiksi jo vuosia sitten. Olen hänelle tuntematon, mutta minä olen kantanut hänen pahaa oloaan mukanani jo vuosia. Esikoiski... Lue koko vinkki »
Rukiin viljava historia

Annika Luther: Rukiin viljava historia

26.10.2022
Ruisleipä on äänestetty Suomen kansallisruoaksi, ja miksipäs ei – onhan tämä sitkeä kasvi otollinen juuri meidän pohjoisiin olosuhteisiimme. Mutta miten keskiaasialaisesta rikkakasvista tuli Suomen kansallisvilja? Annika Luther perkaa kirjassaan rukiin viljavaa historiaa. Tarinassa on yksi jos toinenkin yllättävä käänne. Luther aloittaa vuosimil... Lue koko vinkki »
En minä vielä pääty

Aila Meriluoto: En minä vielä pääty : päiväkirja vuosilta 2008–2010

26.10.2022
”Ehkä minä olen tyytyväinen tähän vanhuuteeni, eräänlaiseen kuolemattomuuteeni. Aistit ja muisti harsoutuvat, mutta minä elän ja koen. Tunnen kokevani aina jotain uutta, ennalta aavistamatonta. Olen partaalla enkä kuitenkaan vielä lähde.” Näin kirjoitti Aila Meriluoto (1924–2019) tämän vanhuuden päiväkirjansa keskivaiheilla, marraskuussa 2009. H... Lue koko vinkki »