Imago

Veera Antsalo: Imago

Veera Antsaloon tutustuin sattumalta kirjaston hyllystä löytyneen Pölyn historian myötä. Sittemmin olen lukenut myös romaanin Fernanda. Antsalon tuorein runokokoelma on tämä vuonna 2018 ilmestynyt Imago. Tyyli on tuttua Antsalon muista teoksista, mutta on siinä jotain tuorettakin. Imago on monipuolinen runokokoelma: osin se soljuu proosarunon pi... Lue koko vinkki »
Pysty hiljaisuus

Miia Toivio: Pysty hiljaisuus

Runojen parissa monessa mukana olleen Miia Toivion runokokoelma Pysty hiljaisuus (2013) herättää heti nimellään kysymyksiä. Se on myös esineenä viehättävä. Pienen kirjan kansikuva kuvaa sinivihreään veteen vajoavaa peuraa, jonka staattisessa asennossa on jotain häiritsevää. Kirjan taitto on kaunista, pääasiassa proosarunoa olevat tekstit on aset... Lue koko vinkki »
Ihmeellinen matka

Jouko Sirola: Ihmeellinen matka : halki Suomen äärimmäisten seutujen

Jouko Sirolan romaanin (vaiko matkakertomuksen?) päähenkilönä on matka itse, päämääränä palata sinne mistä lähdettiin, mutta vähän kiertotietä. Sirolan Ihmeellinen matka : halki Suomen äärimmäisten seutujen kulkee nimensä mukaisesti ympäri koko maan rajojen. Ensin Pernajasta itärajaa pitkin aina Nuorgamiin saakka, sitten Käsivarren ja Länsi-Lapin k... Lue koko vinkki »
Puut

Olli Sinivaara: Puut

Puut on neljään osioon jaettu 28 runon kokoelma. Olli Sinivaara kirjoittaa koivuista, männyistä, talvisesta metsästä, puiden lehdistä, sammaleista. Hän havainnoi puita ja muuta luontoa monesta näkökulmasta ja käsin kosketeltavan läsnäolevasti. Runokuvat ovat värikylläisiä, runokieli suoraa ja konstailematonta. Runot tempaavat mukaan kokemaan, ... Lue koko vinkki »
Änimling

Stina Saari: Änimling

Valtaosa Tanssiva karhu -voittajista on ollut sinänsä melko suoraviivaista runoutta. Säkeitä toisensa perään, enimmäkseen suoraan aseteltuna, korkeintaan vähän sisennyksillä tulkintaa ohjaten. Vaikeimmillaankin on saanut lukea sanajonoja, joissa sanojen keskinäiset merkityssuhteet ovat jääneet epämääräisiksi. Mutta entä kun sanat itsessään hajoa... Lue koko vinkki »
Tekniikan maailmat

Eino Santanen: Tekniikan maailmat

Tekniikan maailmat vie mielen (ja hakutulokset) perinteisen miestenlehden pariin. Unohdetaan ne autot nyt, mutta tekniikan parissa toki ollaan. Minun käsiini tämä sattui Tanssiva karhu -projektini myötä, teos voitti palkinnon vuonna 2015. Teoksen ensimmäinen kokonaisuus, yhdeksänosainen runoelma "Tekniikan maailmat", luotaa toiston, asettelun ja... Lue koko vinkki »
Fernanda

Veera Antsalo: Fernanda

Veera Antsalo (s. 1975) on kerännyt mainetta runoilijana. Nyt hän debytoi romaanikirjailijana, mutta vahvasti runollinen tämäkin teos on. Ei kannata odottaa mitään erityisen suoraviivaista ja selkeästi paikasta A paikkaan B etenevää: Fernanda on poukkoileva, toisteinen, kummallinen ja lennokas kirja. Luin viime vuoden puolella Antsalon Pölyn his... Lue koko vinkki »
Toivo

Henriikka Tavi: Toivo

Toivon kanteen on kuvattu perhosista muodostuvia kuvioita. Perhoset ovatkin toinen teoksen pääteemoista. Toivo alkaa ja loppuu kehtolauluilla, jotka koostuvat perhosten nimistä. Suomalainen perhosnimistö onkin kaunista ja kiehtovaa, kun siihen näin uppoutuu. Toiveikkaasta nimestä huolimatta toinen pääteema on menetys. Kokoelman toinen osa, "Toiv... Lue koko vinkki »
Ottaisit käteni, kummallista

Catharina Gripenberg: Ottaisit käteni, kummallista

Suomenruotsalainen Catharina Gripenberg (s. 1977) on runoilija, jota kehutaan kansiliepeessä yhdeksi Pohjoismaiden kiinnostavimmista nykylyyrikoista. Ainakin hänen runoutensa on kovasti palkittua. Tämä Ottaisit käteni, kummallista voitti Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 2007 ruotsinkielisenä (Ta min hand, det vore underligt, Schildts 2007), Kristii... Lue koko vinkki »
Fredrika

Sanna Pelliccioni ja Leena Virtanen: Fredrika! : Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarha

Mutkat suoriksi kirjoitettu lasten ja nuorten kuvakirja kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin Fredrika-vaimosta, jolla itsellään oli himo kirjoittaa ja halu vaikuttaa. 40 sivun mittaan Fredrika Tengström (1807–1879) inhimillistyy ja yksilöityy omaksi persoonakseen eikä jää enää pelkäksi tapetiksi Runebergien seinälle, kuten niin usein tästä aviopa... Lue koko vinkki »
Täydellinen paisti

Satu Taskinen: Täydellinen paisti

Jo edellisen arvioimani Satu Taskisen romaanin, Katedraalin, kohdalla nousi mielleyhtymiä Thomas Bernhardin suuntaan, eikä se johdu vain Taskisen kirjojen itävaltalaisuudesta. Esikoisteos Täydellinen paisti on myös varsin bernhardilainen romaani, täynnä tajunnanvirtaa, vimmaa ja epämiellyttäviä ihmisiä. Taru Korhonen asuu Wienissä itävaltalaisen... Lue koko vinkki »
Pölyn historia

Veera Antsalo: Pölyn historia

Kun nyt olen runouden pariin sukeltanut, joudun valitsemaan vähän sokkona kirjastojen tarjonnasta. Tunnen varsinkin nykyrunoilijoita perin kehnosti, joten luettavaa valitsen milloin milläkin perusteella. Pölyn historia tarttui haaviin nimensä ja kauniiden kansiensa vuoksi. Jenny Saarelle (ei sukua) kiitos siis tästä! Pölyn historia on proosaruno... Lue koko vinkki »
Matara

Matias Riikonen: Matara

Kesän taas tultua pojat palaavat Mataraan. Aiemmat menestyksekkäät sotaretket partialaisia vastaan ovat vielä muistissa, kun Kaius aloittaa Krausen tukemana nousunsa koko kaupungin diktaattoriksi. Viholliset on kukistettava ensin, kallit, kermit, partialaisetkin, mutta onko vihollisia myös Mataran rajojen sisällä? Pikkuveli varttuu kesän aikana yhä... Lue koko vinkki »
Varjo ja viileys

Quynh Tran: Varjo ja viileys

On hienoa, kuinka suomalainen kirjallisuus moniäänistyy. Tässä kirjassa ääneen pääsevät Pietarsaaren ruotsinkieliset vietnamilaiset, kertojana Quynh Tran, jonka vanhemmat muuttivat Suomeen vuonna 1989, samana vuonna kun Tran syntyi. Kirjan keskiössä on kolmihenkinen perhe. Äiti Má tekee töitä ja haaveilee vaurastumisesta, isoveli Hieu on kiinnos... Lue koko vinkki »
Jalkapallon likaiset legendat

Ollivier Pourriol: Jalkapallon likaiset legendat

Jalkapallo, kaunis peli! Pelien peli! Loputtoman kiihkoilun ja innostuksen kohde! Häikäiseviä maaleja, jännittäviä otteluita, sädehtiviä supertähtiä. Mutta joskus suuretkin jalkapallosankarit sortuvat rumiin tekoihin, kentän ulkopuolella – ja myös kentällä. Ranskalaiskirjailija Ollivier Pourriol ottaa esseeteoksessaan Jalkapallon likaiset legendat ... Lue koko vinkki »
Miksi Suomi on Suomi

Tommi Uschanov: Miksi Suomi on Suomi

Tämä vuonna 2012 ilmestynyt kirja on kolmas osa trilogiaa, jonka muita kirjoja en ole lukenut. Eipä haittaa, kyse on toisaalta täysin itsenäisestä teoksesta. Tässä kirjassa Tommi Uschanov pureutuu suomalaisuuteen: mikä tekee Suomesta lopulta Suomen? Miten Suomi eroaa – hyvässä tai pahassa – muista maista? Kymmenisen vuotta sitten julkaistu kirja... Lue koko vinkki »
Kaikkien menetysten äiti

Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti

Varastossa työskentelevä päähenkilö Mona asettuu eräänä uuvuttavana työpäivänä kesken työnteon hyllynkoloon vähän lepäämään, ja yhtäkkiä huomaa olevansa keskellä pimeää. Pimeydestä erottuu valoa, valossa on pyörälliset kärryt ja niiden päällä muodosta päätellen ruumis. Kun lopulta käy ilmi, että ruumis on Monan äiti, käynnistyy prosessi. Kaikkie... Lue koko vinkki »
Valoisa kaupunkini

Ulrika Gustafsson: Valoisa kaupunkini : Sally Salmisen elämä ja teokset

Ahvenanmaalainen Sally Salminen (1906-1976) kirjoitti Katrinan, kansainvälisesti yhden kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista romaaneista. Romaanin suuresta arvostuksesta kertoo jotakin se, että Salmiselle ehdotettiin Nobelin palkintoa jopa kolmena vuonna peräkkäin. Siitäkin huolimatta tämä aikanaan huimaavan kuuluisa kirjailijatar... Lue koko vinkki »
Kuuleminen

Marjo Niemi: Kuuleminen

Välillä tulee vastaan kirjoja, joiden jälkeen ei voi tehdä muuta kuin haalia käsiinsä kirjailijan koko tuotannon. Minua on tänä vuonna onnistanut tällä tavoin jo kahdesti: ensin Olga Tokarczukin kanssa ja nyt Marjo Niemen. Tokarczukin sentään tiesin nobelistiksi, Niemestä en tiennyt ennalta mitään. Teoksen katalogin kuvauksessa Kuuleminen vain vaik... Lue koko vinkki »
Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle

Olli Löytty: Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle

Kummallista kiukkua ja teilaamista näemmä aiheuttanut tämä lempeän kirjallisuustohtorin Olli Löytyn (s. 1966, Namibia) esseepamfletti Hesarin yleisönosastossa, vaikka Löytty vain aavistelee, miten kotimaisen kirjallisuuden kielen on käymässä. Se näet on laajenemassa pelkästä suomen-, ruotsin- ja saamenkielisestä tekstistä tulevaisuudessa monikie... Lue koko vinkki »