Kaisa on Kirjavinkkien pitkäaikaisia avustajia ja aloitti jo vuonna 2011 vinkkaamalla Valkoinen linna -kirjan yhdeltä suosikkikirjailijoistaan, nobelisti Orhan Pamukia.
Kaisa on myös ollut Kirjavinkkien historian ainoa palkattu työntekijä: hän työskenteli jonkin aikaa Kirjavinkkien toimitussihteerinä eli huolehti vinkkejä julkaisukuntoon. Viime vuosina Kaisa on erityisesti keskittynyt lastenkirjoihin ja onpa hän löytänyt tiensä myös Mikon toiselle sivustolle, Lautapelioppaaseen, kirjoittamaan arvioita perhepeleistä.
Liityit Kirjavinkkeihin vuonna 2011. Muistatko mikä sai lähtemään mukaan ja mitä kautta päädyit Kirjavinkkien pariin?
Olen ollut kirjojen ystävä koko elämäni ajan, mutta todellinen lukutoukka minusta tuli sen myötä, kun aloitin työt kirjakaupassa 2000-luvun alkupuolella. Kirjakauppa-aikoinani luin lähinnä laatukirjallisuutta, josta nautin toki edelleen, mutta joka hektisen lapsiperhearjen myötä on jäänyt taka-alalle.
Minusta on tullut lastenkirjallisuuden suurkuluttaja ja iloitsen päivittäin kuopuksemme rakkaudesta kirjoihin, joka näkyy muun muassa siinä, että yksi hänen lempipaikkojaan on kirjasto ja löydän hänet lähes päivittäin sohvalta kirjakasan keskeltä.
Kun lapset kasvavat, uskon taas pääseväni itsekin takaisin painettujen kirjojen maailmaan, kun tällä hetkellä aika tuntuu riittävän lähinnä äänikirjojen kuunteluun. Äänikirjat yhdistyvät itselleni rakkaisiin asioihin eli ruoanlaittoon, treenaamiseen ja työmatkapyöräilyyn.
Kirjavinkit taisin löytää googlailemalla. Olin aloittanut kirjoittamaan pieniä juttuja lukemistani kirjoista ja halusin julkaista niitä jossain. Kirjavinkit tuli eteen kuin tilauksesta ja systeemi olikin paljon palkitsevampi kuin osasin odottaa.
Millainen lukija olet? Missä ja miten luet? Kuunteletko äänikirjoja? Miten paljon pärjäät arvostelukappaleilla, kuinka ahkerasti käyt kirjastossa tai ostat kirjoja?
Ostan kirjoja vähän. Kirjavinkeistä saadut arvostelukappaleet sekä työni kustantamossa takaavat, että kirjahylly täyttyy tarpeeksi, enkä toisaalta myöskään huoli sinne kuin harvoja ja valittuja. Kuten sanottua kirjastossa vierailemme viikoittain.
Millaisista kirjoista pidät? Kirjavinkeissä sinun kirjoistasi erottuu selvästi kolme juonnetta: olet ensinnäkin arvioinut satoja lastenkirjoja, sitten olet lukenut kymmeniä keittokirjoja ja kolmanneksi vaikutat olevan suuri laatukirjallisuuden ja klassikoiden ystävä. Dekkareita ja jännäreitä olet puolestasi kiertänyt. Scifi ja fantasiakaan eivät näytä olevan ihan suosikkigenrejäsi. Osuuko tämä hyvin kohdalleen?
Elämäntilanteeni on muuttanut minua lukijana. Nykyään aikaa kuluu jopa laatukirjallisuutta enemmän dekkarien parissa, joihin olen tutustunut äänikirjojen myötä. Äänikirjat ovat muutenkin laajentaneet kirjamakuani – tuntuu jotenkin helpommalta testailla erilaisia kirjoja, kun kaikki vaihtoehdot ovat suoraan käden ulottuvilla.
Eniten kuitenkin arvostan laadukasta lastenkirjallisuutta, joka oikein tarjoiltuna avaa pienille lukijoille ja kuuntelijoille oven lukemisen maailmaan. Laatukirjallisuutta ja klassikoita en tietenkään ole hylännyt, kuuntelen niitäkin, mutta juuri nyt tuntuu usein helpommalta uppoutua johonkin aavistuksen nopeatempoisempaan. Ruokaohjeiden loputon tarjonta muita kanavia pitkin on laskenut keittokirjojen käyttöastettani, mihin tietysti vaikuttaa sekin, että keittokirjoja ilmestyy koko ajan vähenevässä määrin.
Olet myös varsin pitkäjänteinen bloggaaja, Tunnelmallisia makuja -blogiasi olet pitänyt lähes yhtä kauan kuin olet kirjoittanut Kirjavinkkeihin. Mitä bloginpitäminen on tuonut ruoanlaittoosi?
Tunnelmallisia makuja on osa elämääni, oma keittokirjani ja tapa rentoutua. Viikonloppuna käytän usein omaa aikaani uusien ruokien kokeiluun ja aikaansaannosteni kuvaamiseen. Toisaalta blogin pitäminen on saanut minut pysymään innostuneena myös arkisesta ruoanlaitosta, joka monille perheellisille tuntuu olevan ainakin silloin tällöin pakkopullaa, kun ruokaa on kuitenkin valmistettava niin usein ja niin paljon.
Itse näen jokaisessa ruoanlaitossa mahdollisuuden pieneen muutokseen ja sitä kautta blogiartikkeliin. Lapset eivät välttämättä saa lihapullia tai muita perusherkkujaan niin usein kuin toivoisivat, mutta blogin ansiosta heistäkin on tullut aika lailla monipuolisia kulinaristeja, jotka eivät arastele maistaa vähän erikoisempiakaan juttuja.
Kiinnostukseni ruokaa kohtaan on varmasti hyvä juttu koko perheelle, eikä vähiten miehelle, joka vielä reilut kymmenen vuotta sitten söi lähinnä liharuokia. Nyt meillä syödään paljon kasvisruokia, vähän liikaa kanaa ja liian vähän kalaa ja punaista lihaa vain hyvin harvakseltaan. Tästä muutoksesta olen erityisen ylpeä.
Olet myös työskennellyt kirjojen parissa eri tavoin. Millaista on, kun ammatti ja harrastus kytkeytyvät yhteen? Vaikuttaako työ kirjojen parissa vapaa-ajan lukemisiin?
Aloitin työt kirjakaupassa opiskellessani teologiaa Helsingin yliopistossa. Valmistuttuani en malttanut luopua kirjoista ja suoritin lisäksi libristin ammattitutkinnon. Nyttemmin kirjakauppa on vaihtunut työhön kustantamossa.
Se, että rakas lukuharrastus ja työ liittyvät niin vahvasti toisiinsa on tietysti huippujuttu. Kirjakauppavuosinani pystyin hyödyntämään harrastustani ja jakamaan lukukokemuksiani asiakkaille ja näin palvelemaan heitä vielä astetta paremmin. Toisaalta työ kirjamaailmassa tuo eteen alati uutta kokeiltavaa. En oikein keksi millä muulla alalla haluaisin työskennellä.
Olet seurannut Kirjavinkkien kehitystä melkein 15 vuotta. Onko jokin muuttunut vuosien varrella? Mikä on saanut sinut pysymään mukana kaikki nämä vuodet?
Kirjavinkit on mielestäni pysynyt tasaisen varmana ja laadukkaana suosittelijana läpi vuosiensa. Vaikka tällä hetkellä kirjoitankin vinkkejä paljon ”huippuvuosiani” vähemmän, en koskaan ole ajatellut lopettavani vinkkaamista – päin vastoin pyrin siihen, että tulevaisuudessa ehtisin vinkata taas enemmänkin. Kirjavinkit on blogini ohella yksi rakkaimmista harrastuksistani.