Avainsana: teatteri

Liisa Talvitie: Palo : Jukka-Pekka Palon elämä

23.8.2024

Taas oli käsissäni ihana suomalaisen näyttelijän tarina elämästä. Vaan ei voi välttyä siltä, että puhutaan Tauno Suuresta, Tauno Palosta, joka oli aikansa legenda, kaikkien naisten "märkä päiväuni", jos sallitaan näin rahvaanomainen ilmaisu, mutta tottahan se oli. Itselleni oli kamala järkytys silloin aikoinaan ymmärtää, ettei Tauno Palo ollutka... Lue koko vinkki »

Panu Rajala: Päin elämää! : Muistelmani

29.11.2023

”Päästiin kerran livahtamaan portista sisään alakerran Kirstin kanssa, hän kai johdatti, kuten niin usein olen naisten johdettavana harharetkille joutunut.” Tällainen virke jäi mieleeni vuonna 1945 syntyneen Panu Rajalan muhkean omaelämäkerran alkusivuilta, joissa hän kuvasi lapsuutensa edesottamuksia Helsingin Katajanokan telakalla. Rajalan persoo... Lue koko vinkki »

Ida Henrikson ja Eija Mäkinen (toim.): Vivica Bandler : vuosisadan nainen – århundradets kvinna

25.2.2019

Vivica Bandlerin syntymästä tuli vuonna 2017 kuluneeksi 100 vuotta. Millainen oli tämä vuosisadan nainen, siitä saa tästä kirjasta lukea monien ihmisten näkökulmasta. Heitä ovat ystävät, työtoverit, jopa hekin, jotka eivät häntä tavanneet, mutta ovat päässeet osalliseksi Vivican säätiön, Teaterstiftelsen Vivicas Vänner, avusta. Aikoinani "opin tun... Lue koko vinkki »

Carl-Johan Vallgren: Mikael Persbrandt : muistini mukaan

3.12.2018

Gunvald Larsson – hänethän me kaikki Beck-elokuvia nähneet muistamme paremmin kuin hyvin. The Bad Cop, paha kyttä, joka vaalean poplarin liepeet liehuen puristaa rikollisilta totuuden usein hieman kyseenalaisin keinoin, jonka hohtavan siniset silmät tuijottavat kylminä. Mutta Mikael Persbrandt on ollut elämässään paljon enemmän kuin Gunvald, hän on... Lue koko vinkki »

Helge Herala: Elämää sateenkaaren alla

9.4.2018

Koska pidän niin kovin taiteilijaelämäkerroista, tartuin nyt Helge Heralan elämään. Onnittelin kovin itseäni siitä, sillä kyseessä on aivan hupaisa opus. Nauroin monta kertaa, koska niin on armoitettu jutun kertoja. Nimenomaan kertoja, koska kuuntelin tämän äänikirjana ja Helge Heralan itsensä lukemana. Se ei kuulostanut lukemiselta vaan aivan k... Lue koko vinkki »

Eeva Litmanen: Saa siinä monena olla

2.3.2018

Eeva Litmanen on tuttu televisiosta, niin Kotikadusta kuin hupiohjelmistakin, sillä kukapa ei muistaisi Iltalypsyä ja Velipuolikuuta, siis me vähän vanhempi väki. Tunnetuin elokuva on Rakkaudella Maire, josta Eeva Litmanen sai Jussi-patsaan vuonna 2000. Tässä elämäkerrassa Eeva Litmanen kertoo lapsuudestaan, vanhemmistaan ja sisaruksistaan Lappe... Lue koko vinkki »

Annika Grahn ja Eija Mäkinen: Esko Roine

29.9.2014

Esko Roine on juuri täyttänyt 70 vuotta syyskuun alussa 2014. Erittäin sopiva tilaisuus tarjota koko kansalle luettavaksi monenlaisiin rooleihin taipuvan näyttelijän sekä myös teatterin johtajana toimineen miehen muistelmat. Esko syntyi Roineen näyttelijäperheen nuorimmaisena, joten hän näki usein vanhempansa myös näyttämöllä – sekä harjoituksis... Lue koko vinkki »

Päivi Istala: Ristivetoa ja muita kertomuksia elämästä

9.11.2012

”Kirjoitan samalla tavalla kuin puhun: ota kiinni mistä saat, tarina lähtee rönsyämään joka tapauksessa.” Näin Päivi Istala toteaa muistelmiensa lopussa, ja varsinainen runsaudensarvi tämä kirja onkin. Istala kertoo sekä mittavasta urastaan teatterissa ja radiossa että monipolvisesta yksityiselämästään rikkaasti ja elävästi. Hän valmistui dramat... Lue koko vinkki »

Lauri Timonen: Lähikuvassa Matti Pellonpää

27.5.2009

Tämä kirja ei ole todellakaan varsinainen elämäkerta, vaan henkilökuva, monista osioista koottu kunnianosoitus Peltsille. Hakaniemen pikkukundista tuli arvostettu näyttelijä, elokuvan monitoimimies, tarpeen tullen muusikko ja bändäri sekä harvinaisen rauhallinen, mukavan boheemi herrahenkilö. Teoksessa kirjoittaja käy läpi Pellonpään lapsuus- ja... Lue koko vinkki »

Eppu Salminen: Lasten ristiretki

25.2.2009

Eppu ”Reijonpoika” Salminen kasvoi teatterissa, istui kuiskaajan sylissä ja toimi myöhemmin nuorisoteatterissa. Hänelle tuli lähes pakkomielteeksi päästä sinne, minne hän ehdottomasti tunsi itsensä kuuluvan – Teatterikorkeakouluun! Pakko! Eppu pyrki, antoi kaikkensa eikä päässytkään sisään ja koki sen tietysti epäoikeudenmukaiseksi. Vika oli sel... Lue koko vinkki »