Runot

Rajaa valikoimaa avainsanoilla

esikoisrunokokoelmat · lastenkirjat · proosarunot · luonto · rakkaus · kuvakirjat · lorut · eläimet · kuolema · huumori · aforismit · murrekirjallisuus · kokeellinen kirjallisuus · lapsuus · lyriikka · esikoisteokset · vanheneminen · ihmissuhteet · suru · naiseus

Luetuimmat

  1. Anna-Mari Kaskinen: Sitten kun olen vanha : Runoja täydestä elämästä
  2. Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu
  3. Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät
  4. Antti Holma: Kauheimmat runot
  5. Eeva-Liisa Manner: Tämä matka
  6. Aila Meriluoto: Rakastetuimmat runot
  7. Risto Rasa: Metsän seinä on vain vihreä ovi
  8. Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba
  9. Kirsi Kunnas: Puupuu ja Käpypoika
  10. Jussi Hyvärinen: Olduvain rotko
Tauoton

Milka Luhtaniemi: Tauoton

3.4.2024
Runoilija ja dramaturgi Milka Luhtaniemi on julkaissut toisen kokoelmansa. Esikoinen Kirnu oli mielenkiintoinen, mutta koin sen vaikeaksi. Teoksen sirpaleisuus oli kovin vaikeaselkoista, mutta ei kuitenkaan liian tuskastuttavaa. Yleisesti Kirnusta pidettiin paljon; sitä saattaa hyvillä mielin sanoa arvostelumenestykseksi. Minäkin uskaltauduin tartt... Lue koko vinkki »
Sitruunahappokierto

Tuukka Pietarinen: Sitruunahappokierto

28.3.2024
Tuukka Pietarisen kolmannen runokokoelman nimi on lainattu solujen sisällä toimivalta varsin monimutkaiselta kemialliselta prosessilta, jossa hiiliatomit hapettuvat hiilidioksidiksi ja solut saavat energiaa. Ollaan siis elämän peruskysymysten äärellä. Itse runokokoelma on kuitenkin nimeään vähemmän tieteellinen. Tyyli tuo ensialkuun mieleen Poes... Lue koko vinkki »
Kirjoitusmerkkien meri

Yumi Fuzuki: Kirjoitusmerkkien meri

24.3.2024
Yumi Fuzukin runokokoelma Kirjoitusmerkkien meri ilmestyi suomeksi jo 2016 Mayu Saaritsan japanista suomentamana. Se on taas ajankohtainen, sillä kirjasta on hiljattain otettu uusi painos. Yumi Fuzuki on nuori kirjailija ja tämän kokoelman runot syntyivät Fuzukin ollessa 14–17-vuotias.  Kokoelma on kirjailijan nuoruudesta huolimatta palkittu m... Lue koko vinkki »
Talviunia

Sirpa Kyyrönen: Talviunia

22.3.2024
Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret oli minulle ensimmäinen tuttavuus – osana Tanssiva karhu -projektiani – ja jätti sen verran hyvät mielikuvat, että kuvastosta bongattu Kyyrösen uusin runokokoelma Talviunia pääsi oitis lukulistalleni. Nimi viittaa vuodenaikoihin ja nukkumiseen, mikä onkin oikein osuvaa. Kokoelman keskeisimmiksi teemoiksi nousevat unetto... Lue koko vinkki »
Nimettömästä

Veera Antsalo: Nimettömästä

14.3.2024
Veera Antsalon runouden pariin päädyin aikoinaan satunnaisotannalla ja osin Jenny Saaren kauniin kansitaiteen houkuttelemana. On ilo havaita, että sama linja jatkuu ja tässä Antsalon uusimmassakin kokoelmassa on Saaren taituroima kiehtova ulkoasu. Kannesta löytyy sormenjälkiä, lehtiä, perhosia, muurahaisia, kirppuja ja muita hyönteisiä. Monenlai... Lue koko vinkki »
Kärhi

Reetta Pekkanen: Kärhi

1.3.2024
Reetta Pekkasen tuoreimman Katkaistut tulppaanit -kokoelman (Poesia 2023) myötä piti syöksyä tutkailemaan Pekkasen aikaisempia kokoelmia. Toisena vuoron sai Kärhi, Poesian vuonna 2019 julkaisema runokokoelma, joka muistuttaa ainakin päällisin puolin tuorempaa kokoelmaa: runot ovat melko vähäeleisiä, kytkeytyneitä luonnontieteelliseen maailmankuvaan... Lue koko vinkki »
Ilmaan uurtuva

Kristiina Wallin: Ilmaan uurtuva

28.2.2024
Kristiina Wallin on jo parikymmentä vuotta sitten esikoisensa julkaissut runoilija, joka on julkaissut runokokoelmia tasaisesti muutaman vuoden välein, pari kirjeteosta ja yhden romaaninkin. Minulle tämä seitsemäs runokokoelma Ilmaan uurtuva on nyt ensimmäinen tuttavuus Wallinin tuotantoon. Kokoelman takakansi lupaa ”haipuvia teräväpiirtokuvia s... Lue koko vinkki »
Katkaistut tulppaanit

Reetta Pekkanen: Katkaistut tulppaanit

21.2.2024
Esikoiskokoelmallaan Tiiliskivi- ja Katri Vala -palkinnot voittanut Reetta Pekkanen on julkaissut nyt kolmannen kokoelmansa. Edeltäjiensä tapaan se on Poesian julkaisema ja istuu tyyliltään Poesian vähäeleiseen runouskäsitykseen. Ihan niukinta fragmenttia ja aforistisuutta se ei kuitenkaan edusta. Nimessä jo kukkii ja viherrys jatkuu kokoelman s... Lue koko vinkki »
Edelleen tässä

Terhi Forssén: Edelleen tässä

10.2.2024
Terhi Forssénin toinen runokokoelma Edelleen tässä viipyilee paljon hautausmailla, mutta sen ote on monessa kohtaa konkreettisempi kuin mitä aiheesta ensin mieleen tulisi. Goottilaisen kuolemaromantiikan sijaan Forssén kirjoittaa haravoinnista, hautalyhdyistä, hautakivien kiillosta. Kokoelman ensimmäinen osa on pohjimmiltaan havaintoja haudanhoidon... Lue koko vinkki »
Runotantti

Tea Salonsaari: Runotantti

8.2.2024
Runotantti on herkullisen ihana runoteos, jonka runot sopivat kenelle tahansa ja ovat helposti ymmärrettävissä. Tea Salonsaari vieraili Kouvolan kirjastossa näyttelynsä avajaisissa keväällä 2023. Avajaisissa kerrottiin hänen runoistaan: hän luki niitä ja juteltiin siitä, miten runot ovat syntyneet ja eritoten siitä, kuinka hän on bloggaaja. Hän... Lue koko vinkki »
Konkkaronkka

Linda Bondestam ja Laura Ruohonen: Konkkaronkka

6.2.2024
Sekalainen konkkaronkka lähtee opastetulle matkalle. Seikkailulla on luvassa kovasti yllätyksiä, jokainen uusi aukeama on uusi kiehtova ympäristö. Kuinkas sitten kävikään? Tove Janssonin klassikkokirjan hengessä Konkkaronkka perustuu myös riimiteltyyn tarinankerrontaan ja reikäisiin sivuihin, joiden läpi näkyy jotain mielenkiintoista seuraavalta au... Lue koko vinkki »
Oopperan grilli

Tapani Kinnunen: Oopperan grilli

2.2.2024
Oopperan Grillin jonossa ikään kuin seison – ihka ekana, kukaan ei peitä näkyvyyttä ja kuulen kaiken, mitä snagaristi Tapani Kinnunen rupattelee. Runoilija on kertonut juuri Liesituulettimesta, ja kun aikaa on kulunut huitkotva hän lopettelee puhumisensa selvitykseen, miten Päässä tuulee, kun matka on loppu. Vielä encorena laskettelee Tasca de Paco... Lue koko vinkki »
Mitä ikää!

Arto Juurakko: Mitä ikää!

1.2.2024
Arto Juurakko ja kaikki hänen runokirjansa ovat ihan loistavia. Vaikka eteläpohjalainen murre ei ole sinänsä tuttu, se tuntuu mukavalta lukea ja ääneen vielä paremmalta. Juurakko kertoo runoissaan parisuhteesta, tässä teoksessa siitä, kun ollaan jo iäkkäämpiä ja toinen sairastuu ja menehtyy. Jos on ollut pitkässä parisuhteessa, niin onhan se men... Lue koko vinkki »
Sinusta roikkuu valoa

Miira Luhtavaara: Sinusta roikkuu valoa

31.1.2024
Ensitutustumiseni Miira Luhtavaaran tuotantoon oli hänen tuorein runokokoelmansa Pinnallisuus; se nousi suosikkilistalleni ja on yksi uusista kotimaisista runokokoelmista, joita herkästi suosittelen. Niinpä Luhtavaaran runoihin oli syytä tutustua enemmänkin. Toinen runokokoelma Sinusta roikkuu valoa vuodelta 2019 koostuu pitkälti roolirunoista, ... Lue koko vinkki »
Ja pimeässä minä alan rakastaa

Anna Sjövall: Ja pimeässä minä alan rakastaa

29.1.2024
Anna Sjövall on ympäristötieteilijä, jonka esikoisrunokokoelma Ja pimeässä minä alan rakastaa on. Kuten kirjoittajan ammatista voi arvata, kokoelmassa sivutaan ympäristökysymyksiä. On vienoa kritiikkiä brasilialaista naudanlihaa kohtaan, kuvaus aukirevitystä suosta, hakkuuaukeasta. Ympäristökysymykset eivät kuitenkaan nouse kokoelman keskeisimmä... Lue koko vinkki »
Seuraa yötä, joka kuin vihollinen rientää jo pois

Anni Sumari: Seuraa yötä, joka kuin vihollinen rientää jo pois

23.1.2024
Anni Sumari on runoilijana tuttu Mitta ja määrä -runokokoelmasta, joka tosin jo yli 25 vuoden takaa, ja toisaalta yhdysvaltalaisen runouden suomentajana. Enostonen kuvastosta bongattu uusi kokoelma oli siis syystä tutustumisen arvoinen. Jo sen nimi lumoaa: Seuraa yötä, joka kuin vihollinen rientää jo pois. Kuinka voisi olla kiinnostumatta! Olen ... Lue koko vinkki »
Silittäisinkö häntä vähän

Hanna Storm: Silittäisinkö häntä vähän

18.1.2024
Lukuvuoden 2023 viimeiseksi jäänyt kirja, Hanna Stormin runokokoelma Silittäisinkö häntä vähän, oli samalla vuoden kolmas koiria käsitellyt runokokoelma. Lukema on melko korkea, etenkin en edes erityisemmin pidä koirista. Jokainen kolmesta kokoelmasta – ne kaksi muuta ovat Henriikka Tavin Remu ja Silja Kejosen Äiti ja sylikoira – on ollut omanlaise... Lue koko vinkki »
Mikado

Kaija Rantakari: Mikado

17.1.2024
Kokoelman nimi tuo mieleen ainakin Gilbertin ja Sullivanin oopperan ja pelin, jossa poimitaan tikkuja. Kannessa on muutama tikku ristissä, joten kallistutaan siihen suuntaan (”auki pudonneet” mikadotikut mainitaankin). Kaija Rantakarin runokokoelmin läpikäynti on päätynyt nyt tähän viimeiseen jäljellä olevaan, Rantakarin esikoiskokoelmaan. Sekin on... Lue koko vinkki »
Oodeja korvalle

Helena Sinervo: Oodeja korvalle

10.1.2024
Helena Sinervo tuli Tanssiva karhu -taipaleellani vastaan parinkin kokoelman verran ja muuhunkin Sinervon tuotantoon olen perehtynyt parin kokoelman verran. Niinpä tutkimusmatka jatkuu, tällä kertaa Sinervon vuonna 2003 ilmestyneeseen Oodeja korvalle -kokoelmaan. Sen runoja luonnehditaan takakannessa kepeän vakaviksi ja pakottomasti soiviksi. Ko... Lue koko vinkki »
Onninno

Stina Saari: Onninno

2.1.2024
Stina Saari voitti Tanssiva karhu -palkinnon esikoiskokoelmallaan Änimling, ja siksi päätyi aikoinaan minunkin lukulistalleni. Änimling on erinomainen, joten odotukset ovat korkealla uuden kokoelman suhteen. Onninno on jo päällisin puolin kiehtova: etukannessa ei lue mitään, kannet on vain koristeltu mustavalkoisin, graafisin kuvioin. Takakanteen o... Lue koko vinkki »