Merirequiem

Helena Sinervo: Merirequiem

Levätköön meri rauhassa muovipedilläänvai luulitteko että se elää ikuisesti?Ehkä se herää henkiin elvytysten loputtuaniin kuin hylkeet luodolla heräävät yhä uudelleen,ojentavat vihreät sarveiskupolit ja hiusvihneet,yhdentyvät metsästäjän ja harppuunan kanssa Kun luin läpi Tanssiva karhu -voittajia, kohtasin kaksikin Helena Sinervon runokokoelmaa... Lue koko vinkki »
Änimling

Stina Saari: Änimling

Valtaosa Tanssiva karhu -voittajista on ollut sinänsä melko suoraviivaista runoutta. Säkeitä toisensa perään, enimmäkseen suoraan aseteltuna, korkeintaan vähän sisennyksillä tulkintaa ohjaten. Vaikeimmillaankin on saanut lukea sanajonoja, joissa sanojen keskinäiset merkityssuhteet ovat jääneet epämääräisiksi. Mutta entä kun sanat itsessään hajoa... Lue koko vinkki »
Tuuli ja kissa

Lassi Hyvärinen: Tuuli ja kissa

Tanssiva karhu -hankkeeni alkaa lähestyä loppuaan. Vuorossa on Lassi Hyvärisen (s. 1981) kolmas runokokoelma, Tuuli ja kissa, joka jatkaa Hyvärisen palkintoja haalinutta tuotantoa. Hyvärinen voitti esikoisteoksellaan Riippuvat puutarhat J. H. Erkon palkinnon, toisella kokoelmallaan Keisarin tie Kalevi Jäntin palkinnon ja nyt tällä kolmannella siis ... Lue koko vinkki »
Kalassa kielen merellä

Juhani Lindholm: Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksia

Kaunokirjallisuuden suomentajat ovat minulle ihailun ja mielenkiinnon kohde. Opin Suomentajien salaisuudet -podcastsarjasta, että konkarisuomentaja Juhani Lindholmin kirjoituksia on koottu yksiin kansiin. Tämä Kalassa kielen merellä -kokoelma pitikin saada pikimmiten luettavaksi. Teos on juhlakirja, jolla juhlistetaan Lindholmin 70-vuotissyntymäpäi... Lue koko vinkki »
Ehkä liioittelen vähän

Anja Erämaja: Ehkä liioittelen vähän

Rakkautta! Nyt ollaan rakkausrunojen äärellä, sillä Ehkä liioittelen vähän on ottanut aiheekseen todellisen klassikon. Mitä tulee mieleen rakkausrunoista? Ehkä jotain vähän imelää? Sellaisesta taitaa takakansikin varoitella: "Joskus huulten välistä karkaa jotain vaivaannuttavaa." Ei syytä huoleen! Anja Erämaja on taitava kirjoittaja ja kuvaa rak... Lue koko vinkki »
Tekniikan maailmat

Eino Santanen: Tekniikan maailmat

Tekniikan maailmat vie mielen (ja hakutulokset) perinteisen miestenlehden pariin. Unohdetaan ne autot nyt, mutta tekniikan parissa toki ollaan. Minun käsiini tämä sattui Tanssiva karhu -projektini myötä, teos voitti palkinnon vuonna 2015. Teoksen ensimmäinen kokonaisuus, yhdeksänosainen runoelma "Tekniikan maailmat", luotaa toiston, asettelun ja... Lue koko vinkki »
Pompeijin iloiset päivät

Juha Kulmala: Pompeijin iloiset päivät

Turkulaisen runoilijan Juha Kulmalan (s. 1962) neljäs kokoelma Pompeijin iloiset päivät tuntuu äijämäiseltä runoudelta. Siinä on rujoa karheutta, beat-runouteen viittaavaa sykettä, ehkä jotenkin yleisdarrainen vaikutelma: maailma näyttäytyy kokoelman nimen iloisten päivien sijasta sarkastisena, synkkänä ja epäreiluna vyörynä. Vyörytystä Kulmalan... Lue koko vinkki »
En ole sinun

Sara Teasdale: En ole sinun : valitut runot

Olen joskus, itse asiassa varmaan vuosikymmeniä sitten, hankkinut amerik­kalaisen runoilijan Sara Teasdalen englanninkielisen elämäkerran, jonka sil­mäilin laiskasti läpi. Nyt kun luin hänen valittujen runojensa kokoelman En ole sinun, jonka Tuomas Kilpi on taitavasti kääntänyt, tuntuu, että olisi pitänyt syventyä enemmänkin Teasdalen elämään ja tu... Lue koko vinkki »
Toivo

Henriikka Tavi: Toivo

Toivon kanteen on kuvattu perhosista muodostuvia kuvioita. Perhoset ovatkin toinen teoksen pääteemoista. Toivo alkaa ja loppuu kehtolauluilla, jotka koostuvat perhosten nimistä. Suomalainen perhosnimistö onkin kaunista ja kiehtovaa, kun siihen näin uppoutuu. Toiveikkaasta nimestä huolimatta toinen pääteema on menetys. Kokoelman toinen osa, "Toiv... Lue koko vinkki »
Väärän lajin laulut

Helena Sinervo: Väärän lajin laulut

Toinen Tanssivan karhun tuplavoittajista tähän mennessä on Helena Sinervo (s. 1961), joka voitti palkinnon ensimmäistä kertaa teoksellaan Ihmisen kaltainen vuonna 2001. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tuomaristo nosti taas Sinervon teoksen parhaimmaksi. En ihmettele: Väärän lajin laulut on hieno runokokoelma. Runojen aihepiirit pyörivät paljon lin... Lue koko vinkki »
Tyhjyyden ympärillä

Aki Salmela: Tyhjyyden ympärillä

Tanssiva karhu -voittajissa on selvästi tapahtunut jonkunlainen sukupolvenvaihdos. Aki Salmela (s. 1976) on jo kolmas peräkkäinen 1970-luvulla syntynyt voittaja. Salmelan ura alkoi vuonna 2004 Kalevi Jäntin palkinnolla palkitulla esikoiskokoelmalla Sanomattomia lehtiä. Salmela on paitsi suhtkoht tuottelias runoilija, myös ahkera runouden suoment... Lue koko vinkki »
Ottaisit käteni, kummallista

Catharina Gripenberg: Ottaisit käteni, kummallista

Suomenruotsalainen Catharina Gripenberg (s. 1977) on runoilija, jota kehutaan kansiliepeessä yhdeksi Pohjoismaiden kiinnostavimmista nykylyyrikoista. Ainakin hänen runoutensa on kovasti palkittua. Tämä Ottaisit käteni, kummallista voitti Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 2007 ruotsinkielisenä (Ta min hand, det vore underligt, Schildts 2007), Kristii... Lue koko vinkki »
Gathandu

Kari Aronpuro: Gathandu

Kari Aronpuro (s. 1940) on, tietysti, näin tamperelaiselle tuttu mies. Pitkän uran niin runoilijana kuin kirjastonhoitajana tehnyt Aronpuro voitti Tanssiva karhu -palkinnon tällä 19. runokokoelmallaan vuonna 2006. Monenlaista palkintoa Aronpurolle on lastattu muuten vuosien varrella, niin yksittäisistä teoksista kuin koko tuotannosta. Tämä Gatha... Lue koko vinkki »
Largo

Ilpo Tiihonen: Largo

Kieli roikkuu, pitempänä kuin tappajakoiran läähätys.Aivan niin,on runoutta siksi ettemme jäisihampaisiin. Olen tanssinut karhujen kanssa jo vuoteen 2005, jolloin Tanssiva karhu -palkinto myönnettiin Ilpo Tiihosen (1950–2021) runokokoelmalle Largo. Tanssiva karhu ei ole ainoa palkinto, jonka tämä kokoelma voitti: se palkittiin myös Savonia-palki... Lue koko vinkki »
Olen tyttö, ihanaa!

Merja Virolainen: Olen tyttö, ihanaa!

Tätä Tanssiva karhu -voittajaa olen jo vähän odottanut. Kun runokokoelman nimi on Olen tyttö, ihanaa!, luvassa on pakko olla jotain mielenkiintoista. Monipuolisen kirjoittajan ja taiteilijan Merja Virolaisen neljäs kokoelma onkin oivallinen! Kokoelma alkaa ilahduttavalla sanaleikittelyllä, luomiskertomuksella, joka nojaa sanojen monimerkityksisy... Lue koko vinkki »
Olo

Lauri Otonkoski: Olo

Tanssiva karhu -voittajien listalla vastaan tulee ensimmäinen tuplavoittaja. Lauri Otonkoski voitti ensimmäisen Tanssivan karhunsa vuonna 1996 kokoelmalla Musta oli valkoinen. Seuraavan voiton toi tämä vuonna 2002 ilmestynyt runokokoelma, Olo. Huomattavan ytimekkäästi nimetty Olo on päiväkirja, jonka runot on jaoteltu kuukausittain ja nimetty pä... Lue koko vinkki »
Kimeä metsä

Aila Meriluoto: Kimeä metsä

Suomalaisen runouden kentällä ei ole monia Aila Meriluodon (1924–2019) kaltaisia nimiä. Jo esikoiskokoelmallaan Lasimaalaus (1946) läpimurron tehnyt Meriluoto on sittemmin julkaissut useita runokokoelmia, elämäkerrallisia teoksia ja romaaneja, joista tunnetuin on varmasti esikoisromaani Peter-Peter. Runokokoelmille tuli 1990-luvulla yli kymmenen... Lue koko vinkki »
Ihmisen kaltainen

Helena Sinervo: Ihmisen kaltainen

Helena Sinervo on moneen kertaan palkittu ja tunnustuksia kerännyt runoilija, kirjailija, suomentaja ja ties mitä muuta – todellinen kielen monitaituri, siis. Runopuolella tämä Ihmisen kaltainen -kokoelma, Sinervon neljäs, nappasi Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 2001. Tämä on kovin moniääninen kokoelma. Sinervo kirjoittaa monin eri sävyin, eril... Lue koko vinkki »
Tomunhäikäisyvalo

Harri Nordell: Tomunhäikäisyvalo

Vuoden 2001 Tanssiva karhu -palkinto myönnettiin Harri Nordellin neljännelle runokokoelmalle Tomunhäikäisyvalo. Nordell ei ole mikään huomattavan tuottelias runoilija: ensimmäinen kokoelma ilmestyi jo 1980, kaksikymmentä vuotta ennen tätä neljättä. Mutta runous ei olekaan nopeuskilpailu tai liukuhihna, ja Nordell itse siteerasi Turun Sanomien haast... Lue koko vinkki »
Kun elän

Jyrki Kiiskinen: Kun elän

Tanssiva karhu -palkinto meni vuonna 2000 Jyrki Kiiskisen kokoelmalle Kun elän. Kokoelma koostuu kahdesta sarjasta. Maisema särkyneen tuulilasin takana kuvaa autoja ja auto-onnettomuuksia, Uneton yö puolestaan valvomista omassa vuoteessa aamuyhdestä seitsemään. Kiiskisen ilmaisu on rytmiltään napakkaa. Säkeet ovat lyhyitä, enimmäkseen kaksi- tai... Lue koko vinkki »