Koskaan et voi tietää -kirjan kannessa on iso keltainen puinen mansardikattoinen omakotitalo. Ympäristö on pimeä, talon takana on synkkää metsää ja lunta sataa. Talo on muuten pimeänä, mutta alakerrassa palaa kahden ikkunan takana valo ja yläkerrassa kahden ikkunan takana on valo ja ikkunassa seisoo joku katsellen ulos.

Helena Lehtovirta: Koskaan et voi tietää

Koskaan et voi tietää -dekkari alkaa Johannan ja Jaakon häiden jälkeisestä päivästä. Ollaan mansardikattoisessa talossa Espoon Lintuvaarassa ja kuinka ollakaan, eräs häävieras ei herääkään. Johanna Palo on eläinlääkäri ja hänen miehensä kustantaja. Mielenkiintoinen parisuhde, jonka kestävyydestä lukija ei mene kyllä takuuseen, mutta murha ei ain... Lue koko vinkki »
Valohammas-kirjan kansi on enimmäkseen tyhjän vaaleanharmaa, mutta alaosassa on valokuva vehreästä metsiköstä oksien keskeltä.

Harry Salmenniemi: Valohammas

Harry Salmenniemi jatkaa autofiktiivistä perhe-elämän kuvausta Varjotajunnan ja erityisesti Sydänhämärän jalanjäljissä. Kirja kuvaa lyhyen katkelman perhe-elämää Jyväskylässä kesällä kolmevuotiaan taaperon ja puolivuotiaan vauvan kanssa. Mitään ei erityisemmin tapahdu, huippukohtia ovat käynti puistossa ja vierailu museossa. Minua sekoitettiin ... Lue koko vinkki »
Tarina viidestä kilometristä -kirjan keltaisessa kannessa on oranssi kuva juoksevasta miehestä ja kirjan nimi isolla tekstillä.

Marko Tapio: Tarina viidestä kilometristä

Marko Tapio (oik. Tapper, s. 1924 Saarijärvi, k. 1973 Seinäjoki); esikoisteos Lasinen pyykkilauta, 1952, pääteoksina kesken jäänyt sarja, Arktinen hysteria I ja II vuosilta 1967 ja 1968. Välissä muutama "henkiin jäänyt" teos, kuten dostojevskimäinen Aapo Heiskasen viikatetanssi vuodelta 1956. Joka tapauksessa Marko Tapio on pysyvä palanen suomalais... Lue koko vinkki »
Seurustelusalaliitto-kirjan kannessa on vaalealla taustalla kuvia puutalojen ulkoportaista, hääkakun koristeita ja reunalla fuksianvärisiä syreenejä ja sinisiä orvokkeja.

Ilona Tuominen: Seurustelusalaliitto

Ilona Tuominen nousi kirjalliseen julkisuuteen Kouvolan Dekkaripäivien novellikilpailun voittajana ja hänen aikaisemmasta tuotannostaan löytyy kaksi trilleriä. Vuonna 2023 Tuominen vaihtoi tyylilajia suosittuun hyvän mielen viihdekirjallisuuteen ja hyvällä menestyksellä: Seurustelusalaliiton filmatisointioikeudet myytiin nopeasti ja sen aloittamaan... Lue koko vinkki »
Kun hiljaisuus valehtelee -kirjan piirroskannessa on uimaripoika istumassa kädet jalkojensa ympärillä. Hänellä on sininen uimalakki ja uimalasit, joiden linssit hehkuvat valkoisina. Taustalla on sinistä vettä.

Mimmu Tihinen: Kun hiljaisuus valehtelee

Riku saa 16-vuotispäivänään onnitteluviestien joukossa tuntemattomasta numerosta tulleen viestin veljeltään. Vaan kun Riku on ainoa lapsi! Pian käy kuitenkin ilmi, että viesti ei ole pilaa, vaan Rikun isällä on toinenkin lapsi. Miksi asia on pidetty salassa Rikulta kaikki nämä vuodet? Riku päättää puristaa totuuden ulos isästään. Toisena juontee... Lue koko vinkki »
Kylmempi kuin kuolema -kirjan kannessa on näkymä jäätyneeltä järveltä rantaan. Rannassa on punainen puutalo ja lumista metsää. Yötaivaalla sataa lunta.

Johanna Savolainen: Kylmempi kuin kuolema

Johanna Savolaisen uusi dekkari on kolmas osa rikosylikonstaapeli Veikko Niskasen tutkimuksista. En ole valitettavasti tullut lukeneeksi aiempia, mutta siinä jälleen yksi puute dekkarihistoriassani. Sen verran mielenkiintoinen tämä kirja oli, että taas kerran voi vain harmitella sitä rajallista määrää kirjoja, jotka ehtii lukemaan. Romaanin kesk... Lue koko vinkki »
Korvapuustikesä-kirjan kannessa on taustalla punainen puutalo ja metsänreunaa ja kaunis pilvinen auringonlaskutaivas. Reunalla on koivunoksia ja keskellä on perinteisen mummopyörän päällä olevan naishahmon siluetti.

Maija Kajanto: Korvapuustikesä

Kustantamojen uutuusluetteloita lukenut ei ole voinut välttyä viihdekirjallisuuden tulvalta. Viime vuosina likimain jokaisen kustantamon kuvastoon on ilmestynyt oma osastonsa viihdekirjallisuudelle. Tyylilaji on helposti tunnistettava ja useissa sarjoissa on samankaltaisia piirteitä. Kirjallisuudenlaji on selvästi suosittu, joten olen vähän kaipail... Lue koko vinkki »
Grilli-kirjan kannessa lukee isoin oranssein kirjaimin "GRILLI". Taustalla näkyy kaksi keittiöveistä, joiden päälle ketsuppipulloista roiskuu ketsuppia.

Grilli : Sitä saa mitä tillaa

Grilli herätti kiinnostukseni, koska itsekin olen ollut grillillä töissä. Kirjassa eletään 1990-lukua; oma aikani ajoittui 1980-luvulle. Vaan mihinkäs ne asiakkaat muuttuisivat... Tässä tarinassa eletään vain yksi työvuoro, illasta yöhön ja mukana on neljä naista, joista yksi on omistaja Susanna. Hän huseeraa illassa, ennen kuin ensimmäinen myöh... Lue koko vinkki »
Kaunokaisia-kirjan kannessa on tekstin alla maalaus, jossa on lähikuva naisen kasvoista. Toinen puoli on vaalea, varjossa oleva puoli on vihreä.

Ann Napolitano: Kaunokaisia

Luulenpa hieman, etten olisi ottanut tätä kirjaa lukulistalleni, jollen olisi kuullut, että se on saanut innoituksensa Louisa May Alcottin klassikosta Pikku naisia. Mutta koska olen piintynyt tyttökirjojen ystävä, oli ihan pakko ylittää ennakkoluulot, joita valitettavasti kyllä riitti: onhan kyseessä selvästikin naisille suunnattu niin sanottu luku... Lue koko vinkki »
Vihervaaran Anne -kirjan piirroskannessa on vaaleanvioletilla taustalla kukkivia puita, kumpuileva tie, Vihervaaran talo ja Anne istumassa puun juurella.

L. M. Montgomery: Vihervaaran Anne

Kun nuortenkirjapiireissä ja etenkin tyttökirjojen ystävien parissa alkoi kuulua tietoa siitä, että vanhasta tutusta Annan nuoruusvuodet -kirjasta on tulossa ihka uusi käännös, alkoi varsinkin somessa aikamoinen kohina. Kuten niin monessa muussakin asiassa, tämän uuden suomennoksen tiimoilta syntyi kaksi eri puoluetta, joita voidaan pitää vaikka ko... Lue koko vinkki »
Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä -kirjan piirroskannessa on kirjan nimi isoilla kultakirjaimilla. Vihreäsävyisen kannen alareunassa on kaksi ihmishahmoa: vaaleahiuksinen nainen leveäksi pönkätyssä vaaleansinisessä mekossa pomeraniankoiran kanssa ja tummahiuksinen mies paitahihasillaan sinisessä paidassa ja oranssinruskeissa housuissa, pidellen takkia ja solmiota kädessään.

Satu Tähtinen: Seikkailijalordin paluu ja muita yllätyksiä

Satu Tähtisen Lordi D ja muita seurapiirisalaisuuksia aloitti 1840-luvun Englantiin sijoittuvan Moraalisten naisten kirjakerho -sarjan. Sarjalle nimen antanutta kirjakerhoa pyörittävä aatelisneiti Lady Josephine ei ollut kiinnostunut naimakaupoista, mutta päätyi kuitenkin teeskennellyn romanssin myötä oikeasti naimisiin Lordi Devonayn kanssa. Ku... Lue koko vinkki »

Jari Oksanen ja Maaria Päivinen: Sinnikäs saapas

Ensikosketus Maaria Päiviseen on kymmenen vuoden takaa On nälkä, on jano -romaanin kautta. Mutta nyt kyllä liikutaan toisenlaisella alustalla, raikkaammilla vesillä, eli eskarissa, jossa maailman murheet ovat vielä hallittavissa ja omissa käsissä ja töppösissä, kun paneudumme Päivisen ja Jari Oksasen kirjoittamaan ja Jarin kuvittamaan Sinnikäs saap... Lue koko vinkki »
Sydän täynnä kaipausta -kirjan kannessa on valkoiseen paitapuseroon ja siniseen solmioon pukeutunut 1940-luvun tyylinen vaalea nainen toimistopöydän ääressä kirjoittamassa muistikirjaan.

Katarina Widholm: Sydän täynnä kaipausta

Ruotsalainen Katarina Widholm on aloittanut historiallisen Betty-sarjan, josta tämä kirja on jo toinen. Sarjasta tulee neliosainen eli se jatkuu aina 1960-luvulle asti. Ensimmäinen osa Viaton sydän lyö sijoittuu 1930-luvullem kun Betty menee Tukholmaan lääkäriperheeseen kotiapulaiseksi. Kuuntelin sen äänikirjana viime vuonna ja ihastuin ikihyviksi,... Lue koko vinkki »
Kyyhky ja unikko -kirjan kannessa on punaisella taustalla mustavalkoinen viivapiirros alastomasta naisesta.

Timo K. Mukka: Kyyhky ja unikko

Timo K. Mukan (1944–1972) viimeiseksi jäänyt teos, kaksi vuotta ennen kirjailijan kuolemaa ilmestynyt lyyrinen balladi 37-vuotiaan Pieti Kolströmin ja 17-vuotiaan Darja Paukun intiimistä kohtaamisesta. Lyyristä proosaa, rumankaunista. Niin koen Mukkaa lukiessa aina. Kyyhky ja unikko on Mukan joutsenlaulu, niin kirjailijan oman kuin kirjan Da... Lue koko vinkki »
Äyräskoski-kirjan kannessa on vanha tiilinen tehtaanpiippu tummanharmaata taustaa vasten.

Jaakko Jokinen: Äyräskoski

Kuulin tästä kirjasta ja heti alkoi kiinnostaa, koska Jaakko Jokinen on kotoisin Kuusankoskelta. Olihan se pakko ottaa selvää, millaista tekstiä on saanut aikaiseksi. Oli erittäin hyvä valinta, sillä tarina tempaisi mukaan heti! Henri on matkalla kesätöihin kotipaikkakuntansa tehtaalle, missä on aiempinakin kesinä ollut. Hän opiskelee ihan muual... Lue koko vinkki »
Lyijyn maku -kirjan kannessa on tekstin taustalla lyijynharmaa abstrakti hierrekuvio.

Māris Bērziņš: Lyijyn maku

Latviassa ei toisen maailmansodan alkuvuosina ollut mukavaa. Alue on ollut monen vallan alla vuosisatojen varrella ja itsenäistyi Suomen tavoin ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen mainingeissa vuonna 1918, olkoonkin että sitä seurasi kolmen hallituksen välinen vapaussota latvialaisten, saksalaisten ja bolševikkien välille. Sen latv... Lue koko vinkki »
Jäämeren laulu -kirjan kansi, jossa vähän abstrahoitu näkymä Jäämeren rannalta, kuvassa kallioita, merta ja jäätä, osin värjättynä punaiseksi ja siniseksi.

Ingeborg Arvola: Jäämeren laulu

Suljen silmäni ja ajattelen taloa, jossa vielä joskus asun. Pientä tukevaa taloa, jossa on yhtä hieno ja kiiltävä pöytä kuin Kreetalla…Toisessa päässä taloa täytyy olla kunnolla tilaa eläimille, hoidan siellä lampaita, lypsän lehmää tai kahta, keitän puuroa pojilleni ja miehelleni. Kalastajalle. Jolla on vene. Näin toivoo päähenkilö Priita-Kais... Lue koko vinkki »
Louise Pennyn Salaisuuksien hinta -kirjan kansikuva. Siluettina kuvattu miesoletettu seisoskelee puun alla kartta kädessään, toinen käsi taskussa. Taustalla näkyy puita ja niiden juurella rakennus, jonka luona on lisää ihmisiä. Värimaailma on mustaa ja oranssin sävyjä.

Louise Penny: Salaisuuksien hinta

Louise Pennyn dekkarisarjan suomennokset ovat edenneet jo osaan 12. Armand Gamache -dekkarit ovat hyvin harvinaislaatuinen sarja, sillä oikein mitään muuta kirjasarjaa en ole jaksanut seurata näin pitkään ja huolella. Jokin tässä sarjassa on koukuttanut. Syy lienee Pennyn hahmonkehityksessä, sillä juoniensa osalta näissä kirjoissa ei ole mitään eri... Lue koko vinkki »
Majatalo omenapuiden katveessa -kirjan kannessa on sinisellä taustalla vaaleanpunainen koristeellinen pitsihuvilamajatalo, omenankukkia, valkoista pitsiä ja lautanen, jossa on korvapuusti.

Eevi Iisakkila: Majatalo omenapuiden katveessa

Kaapo ajoi kolarin ja kuoli. Lila jäi leskeksi, yksin elämäänsä: taakkanaan suunnitelmat, joita hän ei kyennyt toteuttamaan, ristinään laina, josta oli selviydyttävä. Siinä olisi aihetta vakavampaankin kirjaan, saati kun vielä lisätään, että Lilan äiti oli nuoruudessaan piipahtanut papan ja mummon luona jättämässä pikkukäärön, Lilan, kotiinsa j... Lue koko vinkki »
Metsänhelma-kirjan kansi. Tekstin takana on havumetsää, kuusien siluetteja.

Ukko Bamberg: Metsänhelma

Metsänhelmaan tartuin ensisijaisesti, koska sillä oli ihana nimi ja ajattelin pääseväni sen kanssa metsän helmaan. Pääsinkin, mutta vain ajoittain. Kirjassa on varsin eristäytynyttä elämää elävä perhe. Lukeminen alkoi ahdistaa: perheen isä oli niin kamala, etten voinut häntä sietää missään vaiheessa. Se, miten hän kohteli perhettään, oli niin an... Lue koko vinkki »