Proosarunot

Rajaa valikoimaa avainsanoilla

runot · luonto · esikoisrunokokoelmat · lapsuus · rakkaus · koti · keskeislyriikka · ihmissuhteet · isät · kasvukertomukset · maailmankuva · roolirunot · kuvarunot · nuoruus · arkielämä · äidit · fragmentit · eläimet · tanssi · kokeellinen kirjallisuus

Luetuimmat

  1. Pentti Saarikoski: Tiarnia-sarja
  2. Anja Erämaja: Olen nyt täällä metsässä
  3. Pauliina Haasjoki: Nausikaa
  4. Veera Antsalo: Nimettömästä
  5. Anja Erämaja: Ehkä liioittelen vähän
  6. Marjo Heiskanen: Omaa sukua
  7. Susinukke Kosola: Avaruuskissojen leikkikalu : tutkielma ihmisyyden valtavirrasta
  8. Aki Salmela: Jokeri
  9. A. W. Yrjänä: Grammata
  10. Pauliina Haasjoki: Promessa
Saako lähettää terveisiä?

Pilvi Pääkkönen: Saako lähettää terveisiä?

27.10.2011
Saako lähettää terveisiä? on omalla tavallaan yllättävä runokirja. Kokoelmassa suurin osa on proosarunoja. Loput ovatkin hankalammin määriteltäviä ja ne ovat tämän kirjan parasta antia. Mitkään kirjan tekstit eivät siis näytä runoilta perinteisten runousoppien mukaan. Mutta toisaalta nykyäänhän runoiksi saa kutsua melkein mitä tahansa, mikä ei kuit... Lue koko vinkki »
Kuuluuko tämä teille

Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille

16.9.2011
Proosan muotoon asettuvat proosarunot ovat tehneet toista tulemistaan Suomessa 2000-kuluessa. Anja Erämajan kiitelty esikoinen Laulajan paperit on vuodelta 2005, ja samantyylistä proosarunoa jatkaa myös toinen runokokoelma. Kuuluuko tämä teille koostuu lyhyistä tekstikatkelmista, jotka soljuvat puheen rytmiin ja ovat siksikin helppoja lähestyä. ... Lue koko vinkki »

Silene Lehto: Hän lähti valaiden matkaan

20.6.2011
Kiehtovan nimen omaava runokokoelma vakuuttaa myös sisällöllään. Vajaaseen sataan sivuun mahtuu monenlaisia tapahtumia, jotka esitetään oivaltavasti ja tarkasti kuvattuna. Arki ja fantasia kulkevat alusta alkaen käsi kädessä. Hiukset vaihtavat väriä kertomuksen mukaan Runoissa on ironiaa, piikkejä, ja ainakin ympäristöasioiden tiimoilta kanta... Lue koko vinkki »

Anna Maria Mäki: Virginian vaatteet

8.4.2011
Helposti ja mielellään luettava, mutta vaikeasti kuvattava teos. Vaikeasti tyyliltään, sillä tekstit liikkuvat mininovellien, proosarunojen ja tuokiokuvausten mailla, aidattomalla alueella. Tuli mieleen kuva-albumi, jossa on pitkät kuvatekstit, mutta itse kuvat muodostuvat tekstien myötä lukijan mieleen. Moni tarina vie menneeseen. Tarkkojen kuv... Lue koko vinkki »

Hannele Mikaela Taivassalo: Oi, tule katsomaan

1.1.2011
"On vain loppu", ilmoittaa tämän kirjan takakansi. Ei muuta. Lopusta tässä onkin kyse. Heti aluksi tehdään selväksi loppu. "Oi, tule katsomaan, inhorealistisesti, läheltä: Ihmisen pään pirstaleita, pirstaleita, joissa on hiuksia, pirstaleita joissa kiiltelee kosteus." Tapahtuu siis rikos, oopperan lattialle ammutaan nainen, mies ampuu. Kuka ja k... Lue koko vinkki »

SusuPetal: Sairaalapäiväkirja

10.10.2010
SusuPetalin viides kirja, alaotsikoltaan merkintöjä ja kuvia suljetulta osastolta, on vahva kertomus masennuksesta, siitä oikeasta sairaudesta. Minkälaista on sairastaa masennusta. Mitä masennus oikeasti tekee ihmiselle. Miltä tuntuu, kun ahdistuskohtaus iskee. Miten säilyä hengissä, kun mieli on hajoamassa. Se on myös selkeä kannustus siihen, että... Lue koko vinkki »

Juuli Niemi: Yömatkat

17.9.2010
Takana päiviä jolloin puhuin vain matkoistaja öitä jolloin en kääntynyt katsomaanmikä minua jahtaa. Runoteoksen nimi on hyvin kuvaava, sillä se on kuin matka, jossa todellisuus alkaa unesta. Runojen kertoja myös pohtii usein uniaan. Lukiessa huomasi itsekin välillä miettivänsä, että voiko unessa nähdä unta. Toimii sekä tarinana että yksittäisinä... Lue koko vinkki »
Kuinka olla täydellinen

Ron Padgett: Kuinka olla täydellinen

11.1.2010
Kun takakansi lupaa: ”Ron Padgett ei ole yksi Yhdysvaltojen tunnetuimmista tai edes merkittävimmistä nykyrunoilijoista”, ei kynnys nykyrunon pariin ole korkea. Ja toden totta, näiden runojen nauttimiseen ei tarvitse traditioiden tai ismien tuntemusta. Selvää puhetta ovat, vaikka absurdilla maustettua. Padgettin uusin runokokoelma on How to Be Pe... Lue koko vinkki »
Pääskynen ja lepakko

Pauliina Haasjoki: Pääskynen ja lepakko

28.8.2009
Haasjoen neljäs runokokoelma vie retkelle monenlaisiin maisemiin. Polku kulkee niin suolla, sateenkaarimetsässä kuin pimeässä puutarhassakin. Vahva teema onkin luonto ja sen erilaiset kulkijat. Niitä katsellaan välillä kauempaa, välillä suurennuslasin kanssa. Sekä kerronta että tyyli vaihtelevat. Proosarunojen vastapainona on selkeämmin säkeisii... Lue koko vinkki »
Taikkarin mäellä

SusuPetal: Taikkarin mäellä

5.10.2008
Tämä runoteos tuntuu jotenkin vaan niin tutulle. Ensinnäkin, kun viimeksi kävin Turussa, minulle esiteltiin Taikkarin mäki. Toiseksi, ajan kuva on minulle on tuttu. Olen itsekin elänyt nuoruuden samoihin aikoihin, kuin mistä runot kertovat. Runot ovat sopivan pitkiä ja jokainen runo on kuin pieni tarina. Voin suositella tätä kaikille, mutta erit... Lue koko vinkki »
Tara

Juuli Niemi: Tara

20.5.2008
Ole sinä pienempi, niin minä olen isompi kuin koko taivas. Juuli Niemen vuonna 2003 ilmestynyt esikoisteos Tara kertoo sisarusten tarinan kulkien jossain runon ja proosan rajamailla. Tosin siihen maahan ei kannata enää edes yrittää piirtää rajaa. Tara ja Irina ovat siskoja ja Taran mielestä myös kaksosia, vaikka ikäeroa onkin vajaat kolme vuo... Lue koko vinkki »