Stefan Ahnhem: X tapaa kuolla

"’Jos nyt on pakko riistää henki joltakulta’, jatkoi Klippan, joka ei näköjään voinut lakata pudistelemasta päätään, ’niin miksei sitä voisi tehdä reilusti kuten ennen vanhaan? Miksi kaiken pitää olla niin helvetin sairasta ja monimutkaista?’" Näin ihmettelee vanhan tuttumme, Fabian Riskin, kollega X tapaa kuolla -romaanin alkusivuilla, ja sama ... Lue koko vinkki »

Hallie Rubenhold: Viisi : Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit

Onkohan kenestäkään murhaajasta kirjoitettu niin paljon kuin Viiltäjä-Jackistä? Aiheesta tuntuu löytyvän loputtomasti kirjallisuutta, mutta siitä huolimatta eräs seikka murhiin liittyen on jäänyt omituisen vähälle huomiolle – nimittäin itse uhrit. Itse muistan lukeneeni uhreista oikeastaan vain sen, että he olivat prostituoituja, mutta Hallie Ruben... Lue koko vinkki »

Petri Pietiläinen: Murha joka ei ollut rikos : Historiaa isku iskulta

Murha on aina mielenkiintoinen aihe, kun sitä tutkailee kotisohvalta. Voi lukea dekkareita saadakseen jännitystä ja tuudittautua siihen, että ne eivät ole totta. Tämä Petri Pietiläisen kirja sen sijaan on totta, historiaa isku iskulta. Kirjassa käydään läpi kaikenlaisia murhia, itsemurhista perhesurmiin, salamurhista sarjamurhaajiin. Kerrotaan e... Lue koko vinkki »

Michelle McNamara: Katoan yön pimeyteen : Tositarina yhden naisen pakkomielteestä jäljittää Golden State Killer

Kun Michelle McNamara on 14-vuotias, hänen naapurinsa tapetaan, eikä syyllistä koskaan saada kiinni. Väkivaltainen murha vaikuttaa McNamaran elämään: hän alkaa pakkomielteen lailla tutkia sarjamurhaajia ja erityisesti Golden State Killeriksi kutsumaansa tappajaa. Golden State Killer aloitti sarjaraiskaajana, ja hänen ensimmäinen tunnettu rikokse... Lue koko vinkki »

Tuire Malmstedt: Pimeä jää

Tuire Malmstedt on saanut esikoisteoksestaan varsin paljon myönteistä huomiota, eikä suotta: aloittelevaksi kirjailijaksi hän on oikein taitava, kuvaa henkilöitään uskottavasti, pitää juonen jännittävänä ja käsittelee eri aikatasojakin kohtalaisen mukavasti. Mutta niille herkille lukijoille, joiden mieltä kääntää nurin lapsille tapahtuva väkivalta,... Lue koko vinkki »
Syntitaakka

Kristina Ohlsson: Syntitaakka

Kristina Ohlsson kirjoitti tämän Fredrika Bergman -sarjansa välissä kaksi kirjaa itseriittoisesta asianajajasta Martin Benneristä, Lotus Blues ja Mion Blues. Nyt hän on palannut vanhaan sankarittareensa, ja onneksi niin, voisi sanoa: eipä näissä Benner-dekkareissakaan mitään perustavanlaatuista vikaa ollut, mutta jotenkin Ohlsson tuntuu olevan pare... Lue koko vinkki »
Tappajan valta

Juha Numminen: Tappajan valta

Vantaalla olevalla huoltoasemalla on ammuttu seitsemän ihmistä. Ihan kamala paikka ja se olisi ratkaistava pian, sillä tilanne on kauhua kylvävä. Rikoskomissario Sulo Naskali saa tehtäväkseen alkaa selvittää tapausta, vaikka on juuri ollut häpäistynä asiasta, josta poliisi ei saisi olla. Hänen vanha ystävänsä Toni "Tonic" Nielsen on paljastunut ... Lue koko vinkki »
Verikarkelot

Gard Sveen: Verikarkelot

Verikarkelot jatkaa siitä mihin Pimeän sylissä jäi – edeltäjä on syytä olla luettuna ennen tätä. Silloin Tommy Bergmann jahtasi murhaajaa, jonka teot muistuttivat Anders Raskin murhia – vaikka Rask itse oli vankilassa. Tällä kertaa jahdataan murhaajaa, jonka poltettu ruumis löytyi – mutta niin vain 13-vuotias Amanda on kateissa ja teon takana va... Lue koko vinkki »
Rautasalo

Joonas Koskimaa: Rautasalo

Joonas Koskimaa debytoi viime vuonna rikosromaanillaan Sankaripoliisin kuolema. Pidin silloin melko paljon sen tummasävyisestä kerronnasta ja synkästä juonesta, eikä tämä kirjailijan toinenkaan romaani Rautasalo jätä odotuksia täyttämättä. Rautasalo on huonomaineinen kerrostaloalue Niittysalon pikkukylässä: on narkkareita ja prostituutiota, työt... Lue koko vinkki »
Toiset kasvot

Mari Jungstedt: Toiset kasvot

Mari Jungstedt on tavattoman tuottelias dekkaristi: kirja vuodessa, kaksi parhaassa. Gotlanti-sarja on ehtinyt jo kolmanteentoista osaan, eikä loppua näy ainakaan kirjan tapahtumien perusteella: murhakertomusten ohessa kulkevat rakkausjuonet etenevät hitaasti, vähän television saippuaoopperoitten tapaan: ei ole niin väliä, vaikka jokin osa olisi jä... Lue koko vinkki »
Jano

Jo Nesbø: Jano

Oslossa riehuu jälleen sarjamurhaaja. Tappaja etsii uhreja Tinderin avulla ja surmaa uhrinsa erityisen verisellä tavalla – puremalla metallisin raateluhampain. Puhutaan vampiristista, joka juo uhriensa verta. Koko kaupunki on kauhuissaan. Itsestään surmaaja jättää merkkejä, allekirjoituksia, surmapaikoille. Aivan kuin hän kutsuisi Harry Holea kimpp... Lue koko vinkki »
Riistetty

Patricia Cornwell: Riistetty

”Herra Jumala, Herra Lusifervarovaro.Tuhkastanousen punaisin hiuksinja syön miehiä kuin ilmaa.” Patricia Cornwell on valinnut kirjansa etusivun motoksi katkelman Sylvia Plathin kuuluisimmasta runosta Rouva Lasarus, mikä antaa ymmärtää, ettei tuleva rikosromaani ole kovin hilpeätä lajia. Riistetty onkin hyvin synkkä ja tummasävyinen, eikä siinä ... Lue koko vinkki »
Pimeän sylissä

Gard Sveen: Pimeän sylissä

Pimeän sylissä jatkaa Tommy Bergmann -dekkarien sarjaa. Kovin pahasti edellistä osaa ei spoilata, joten tämän voi aivan hyvin lukea, vaikka ei olisi edellistä osaa lukenutkaan. Bergmannin uran alkuvaiheissa vuonna 1988 hän oli paikalla, kun Kristiane Thorstensenin ruumis löytyi eläimellisellä raakuudella silvottuna. Bergmann joutui viemään suruv... Lue koko vinkki »
Pelkopeli

Kari Hanhisuanto: Pelkopeli

Kari Hanhisuannon yhdeksäs kirja ja viides dekkari Pelkopeli on syntynyt erikoisella tavalla: sen tapahtumapaikat ja henkilöt on koottu ehdotuksista, joita kirjailija keräsi kirjoittaessaan julkisilla paikoilla Kemissä. Kirja ei kuitenkaan ollenkaan tunnu paloista ja paikoista kokoon kerätyltä, vaan on päinvastoin hyvin tiivis ja jännittävä kokonai... Lue koko vinkki »
Minä matkustan yksin

Samuel Bjørk: Minä matkustan yksin

Olen lukenut vuosien kuluessa huomattavan määrän dekkareita, viime vuosina erityisen paljon pohjoismaisia murhatarinoita. Tähän joukkoon liittyy nyt Samuel Bjørk, joka on norjalaisen muusikko­kirjailijan Frode Sander Øienin salanimi. Minä matkustan yksin onkin monella tavalla tyypillinen tämän hetken skandidekkari: on sarjamurhaaja, on poliiseja jo... Lue koko vinkki »
Menneisyyden viesti

Åke Edwardson: Menneisyyden viesti

Åke Edwardsonin Erik Winter -­sarja on venynyt jo kunnioitettavan pitkäksi, etenkin kun me Winter-­fanit uskoimme sen jo kertaalleen päättyneen kirjaan Winterin viimeinen talvi (2009). Tämä hienostunutta viskiä, hienostunutta jazzia ja hienostunutta ruokaa harrastava rikoskomisario jaksoi kuitenkin sinnitellä hengissä yhä vielä. Menneisyyden vie... Lue koko vinkki »
Ajojahti

Liza Marklund: Ajojahti

Solsidan, nimensä mukainen lähiö Saltsjöbadenissa ei ehkä olekaan niin aurinkoinen kuin vaikuttaa. Entinen poliitikko, liikemies Torsten Lerberg löydetään nimettömän vihjeen perusteella kotoaan raa'asti kidutettuna ja tajuttomana. Vaimoa, Noraa, ei löydy mistään ja lapsetkin ovat toisaalla hoidossa. Miksi Nora on tehnyt outoja järjestelyjä etukätee... Lue koko vinkki »
Säkenöivät tytöt

Lauren Beukes: Säkenöivät tytöt

Erinomaisen Zoo Cityn jälkeen Lauren Beukes pääsi helposti seurattavien kirjailijoiden listalle, ja Säkenöivät tytöt, ensimmäinen Beukesilta suomennettu teos, oli pakollista luettavaa. Tarina kuulostaa kyllä kiehtovalta: tyttö, jonka ei pitäisi olla elossa, murhaaja, jota ei voi olla olemassa... Säkenöivät tytöt on siis sarjamurhaajatriller... Lue koko vinkki »
Kuinka tehtiin sarjamurhaaja

Hannes Råstam: Kuinka tehtiin sarjamurhaaja : Thomas Quickin tapaus

Pohjoismaiden pahin rikollinen Thomas Quick oli tuomittu sarjamurhaaja, raiskaaja, pedofiili ja kannibaali. Hän oli regressioterapiassa ”muistanut” avuliaiden terapeuttiensa avulla useita murhia, jotka oli aiemmin tukahduttanut mielestään. Ruotsin oikeushistoria tuskin tiesi pahempaa roistoa, ja Quickin hirmuteot tarjosivat medialle loputtomasti ai... Lue koko vinkki »
Poliisi

Jo Nesbø: Poliisi

Aave jätti Harry Holen ystävät ikävään asemaan. Kirjan lopussa jäi epäselväksi, onko Harry kuollut vai ei. Poliisi on onneksi kymmenes Harry Hole -kirja. Erlend Vennesla, juuri eläkkeelle jäänyt henkirikostutkija, pyöräilee Oslon reunamilla. Taskulamppu syttyy hänen edessään, mutta Vennesla ei aavista pahaa. Olisi pitänyt. Venneslaa ei sen jälke... Lue koko vinkki »