Huijareiden paraati

Kerstin Ekman: Huijareiden paraati

"Olipa kerran nainen, joka näki ison, paksun rupikonnan, jonka oli määrä pian synnyttää. Hän sanoi: Tulenko auttamaan sinua, kun hetkesi koittaa? Se oli tietysti pelkkää pilaa. Mutta eräänä päivänä nainen kutsuttiin kiven alla olevaan koloon. Hän auttoi olentoa, joka tuskin oli rupikonna, synnytyksessä. Ja sai hopealusikoita. – – Sinä tarvitset hui... Lue koko vinkki »
Hullu vapaana

Beate Grimsrud: Hullu vapaana

"Minä olen Eli. Se on hepreaa ja tarkoittaa Jumalani. Se voi olla sekä tytön että pojan nimi. En voi olla tässä asunnossa. Lattiat viettävät vaarallisille ikkunoille joista näkee pihalle. Asun seitsemännessä kerroksessa. Ikkunat vetävät puoleensa. Saatan heittäytyä niistä ulos. Saatan hypätä. Minua pelottaa. Minä puhun eikä puheesta tule loppua. Mi... Lue koko vinkki »
Etten palaisi tuhkaksi

Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi

Oli henkilö, joka oli tottunut hänestä käytettävän erästä nimeä. Oli Poika. Ja vielä minä. Niin; hän puhui itsestään kolmessa persoonassa, milloin mitenkin. "Syntynyt 1957. Käynyt koulua kuusikymmentäluvulla ja seitsemänkymmentäluvun alussa. Kiltti, avulias poika. Menestyi koulussa. Sai kiitosta kaikilta. Puhdas rikosrekisteri. Lyhyesti sanoen: poi... Lue koko vinkki »
Sinä päivänä

David Nicholls: Sinä päivänä

Emma ja Dexter tapaavat toisensa vuonna 1988. He ovat juuri valmistuneet Edinburghin yliopistosta ja koko elämä tuntuu olevan edessä kuin tarjottimella. Missä he olisivat vuoden päästä? Entä kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Dexter päätyy tv-julkkikseksi ja viettää juhlien ja päihteiden täyttämää elämää. Samalla Emma etsii omaa tietään erilaisten pät... Lue koko vinkki »
Karkkipäivä

Markus Nummi: Karkkipäivä

Silloin tällöin kun lukee oikein uskottavaa romaania, unohtaa tekstin fiktiivisyyden. Tarina tulee niin lähelle, henkilöt ja miljöö niin tutuiksi, että tuntuu kuin pelkkä kädenojennus riittäisi koskettamaan tai muutama astuttu askel ajautumaan. Henkilöhahmoja kohtaan koetut tunteet ovat tuolloin äärimmillään; toisia säälii — suunnattomasti — toisia... Lue koko vinkki »

Joel Haahtela: Katoamispiste

Joel Haahtelan uusin ei petä. Kirja on kaiken kaikkiaan niin täyttä tavaraa, että siitä nauttii joka sivulla. Siinä ei ole mitään liikaa, eikä siitä puutu mitään. Kirja alkaa sillä, että on henkilö, joka on kadonnut. Kun aletaan selvittämään hänen taustojaan, päädytään Raija Siekkiseen ja hänen traagiseen kohtaloonsa. Kirjan viehätys piileekin s... Lue koko vinkki »
Mies pimeässä, Matkoja kirjoittajankammiossa

Paul Auster: Mies pimeässä ja Matkoja kirjoittajankammiossa

Austerin sisätarinakerronta, joka on tuttua jo muun muassa Sattumuksista Brooklynissa, saa Mies pimeässä -tarinassa surrealistisenkin ulottuvuuden, kun päähenkilö August Brill luo itselleen ja isänmaalleen rinnakkaistodellisuuden. Eläkkeellä oleva kriitikko August Brill on tyttärensä talossa toipumassa auto-onnettomuudesta, ja unettomina öinä mi... Lue koko vinkki »

Kjell Askildsen: Saari

Pienellä, lähes puuttomalla meren saarella asuu majakanvartija vaimonsa ja 20-vuotiaan tyttärensä kanssa. Kun vieras mies, kirjailija Krafft, tulee saareen, sekä äidin että tyttären halut löytävät kohteen. Eikä Krafft pane pahakseen. Samalla perheenjäsenten keskinäiset ristiriidat nousevat piiloistaan. Saaressa kaikki ovat toistensa katseen alaisin... Lue koko vinkki »

Jukka Behm: Matkoilla

Nyt lähdetään matkoille. Varsinaisen nojatuolimatkan voi heittää aina Thaimaaseen asti kun avaa Jukka Behmin uuden kirjan ja antaa mennä. Päähenkilönä on kirjailija, Jaana Varis, jonka mukana avautuu koko turistikohde kaikkine houkutuksineen. Kirjailijan matkassa kurkistetaan, ollaan matkoilla, kirjoittamisen maailmassa, missä on huomattavasti m... Lue koko vinkki »