Kaikki on tuhoutunut

Markku Paasonen: Kaikki on tuhoutunut

Vain äänetön parkaisu ei sanoja ei lauseita ja sitten yksi pieni kalpea kaiken keskellä vaiti. Yksi pieni kalpea vailla käsiä jalkoja henkitorvea sydän läpättäen kaiken keskellä vaiti. Markku Paasoselta olen aiemminkin osannut odottaa kielen ja ilmaisun rajoja haastavaa proosaa. Kaikki on tuhoutunut on taattua Paasosta: uutta luovaa, persoonal... Lue koko vinkki »
Lykätty salamurha

Markku Paasonen: Lykätty salamurha

Kirjailija, runoilija, ajattelija Markku Paasosen edellinen teos Suurenmoinen huviretki oli minulle todellinen täysosuma, eikä sitä edeltävä Pienet kalat syövät suuria kaloja hullumpi ollut sekään, joten olin intoa täynnä, kun pääsin lukemaan Paasosen uutta esseeteosta Lykätty salamurha. Ja voi hyvä tavaton, miten hieno pieni teos hyppysissäni nyt ... Lue koko vinkki »
Kurkistan kaivoon

Jussi Hyvärinen: Kurkistan kaivoon

Luin Jussi Hyvärisen toisen runokokoelman Olduvain rotkon taannoin ja pidin siitä sen verran, että hankin käsiini Hyvärisen esikoiskokoelman Kurkistan kaivoon, jonka Tammi julkaisi jo 2006. Eipä tämäkään hullumpi kokoelma ole. Kurkistan kaivoon jakautuu viiteen osioon. Ensimmäisen teemaksi nousevat eri tavoin kivet ja aihe jää ehkä vähän etäisek... Lue koko vinkki »
Varjele varjoani

Anna Soudakova: Varjele varjoani

Kolmihenkinen perhe, Georgi, Vera ja Nina-tytär, elää Neuvostoliitossa suht turvattua elämää, asuu kommunalkassa Leningradissa, mutta Neuvostoliiton romahdettua elämältä putoaa pohja, taikka: elämä putoaa pohjalle. Inkeriläistaustaisia kun ovat, presidentti Mauno Koivisto mahdollistaa muuton Suomeen. Uusi elämänvaihe alkaa Turun Varissuolla. Su... Lue koko vinkki »
Lemmonommel

Olli-Pekka Tennilä: Lemmonommel

Tiedostaa, miten absurdia tämä merkkien kanssa asuminen lopulta on. Mutta havahtuessaan ajatuksesta on myös kaikki muu vähintään yhtä hullua. Olli-Pekka Tennilän (s. 1980) nimi on minulle tutumpi Poesian runokirjojen kansitaiteesta. Poesian kustannuspäällikkönä työskentelevä Tennilä pääsi tällä Lemmonommel-teoksellaan jälleen Tanssiva karhu -pal... Lue koko vinkki »
Kuinka Stella oppi puhumaan

Christina Hunger: Kuinka Stella oppi puhumaan

Mitä tapahtuu, jos koiranpentuun soveltaa puheterapian menetelmiä? Viime vuosina eläinten kommunikaation ymmärtämisessä on otettu suuria askeleita. Vuonna 2010 tohtori John Pilley julkaisi tutkimuksen, joka osoitti, että hänen bordercolliensa Chaser oli oppinut yli tuhannen lelun nimet. Myöhempi tutkimus vielä osoitti, että Chaser paitsi ymmärs... Lue koko vinkki »
Pysty hiljaisuus

Miia Toivio: Pysty hiljaisuus

Runojen parissa monessa mukana olleen Miia Toivion runokokoelma Pysty hiljaisuus (2013) herättää heti nimellään kysymyksiä. Se on myös esineenä viehättävä. Pienen kirjan kansikuva kuvaa sinivihreään veteen vajoavaa peuraa, jonka staattisessa asennossa on jotain häiritsevää. Kirjan taitto on kaunista, pääasiassa proosarunoa olevat tekstit on aset... Lue koko vinkki »
Mitä en koskaan oppinut

Leena Krohn: Mitä en koskaan oppinut

Leena Krohn sai Suomen kulttuurirahastolta Eminentia-apurahan taiteellisen elämäntyön pohdiskeluun. Kersti Juva teki saman apurahan voimin oivallisen Löytöretki suomeen -teoksen, Krohnilta taas syntyi esseekokoelma Mitä en koskaan oppinut. Siinä Krohn, joka joskus aikoinaan päätti olla katselematta teoksissaan menneeseen, tarkastelee lapsuuttaan ja... Lue koko vinkki »
Kieli jota puhuimme

Natalia Ginzburg: Kieli jota puhuimme

Hullua italialaista perhe-elämää tulee täyslaidallinen, kun Natalia Ginzburg päästelee menemään tässä omaelämäkerrallisessa teoksessaan, jota pidetään Ginzburgin pääteoksena ja italialaisen kirjallisuuden klassikkona. Vuonna 1916 perheensä kuopuksena syntynyt Ginzburg kuvaa juutalais-katolisen perheensä elämää. Isä vaikuttaa raivoisalta räyhääjä... Lue koko vinkki »

Eva Meijer: Animal Languages

Ovatko ihmiset ainoa laji, jolla on kieli, on kysymys, jota on etologian piirissä pohdittu jo hyvän aikaa. Sanotaan se heti, että Eva Meijerin Animal Languages ei pyri antamaan tähän kysymykseen mitään yksiselitteistä vastausta, mutta kirja kuitenkin osoittaa, että kysymys ei ole lainkaan niin hullu kuin voisi ensi alkuun kuvitella. Mitä enemmän e... Lue koko vinkki »
Kielillä puhumisen taito

Nelli Hietala: Kielillä puhumisen taito

Nelli Hietalan Kielillä puhumisen taito käsittelee identiteettiä ja sen mukautuvuutta. Sara on ärrävikainen nuori nainen, joka muuttaa Irlantiin, koska englanniksi r on helpompi äänne kuin suomeksi ja koska toisin kuin Lontoo, Dublin ei ole ei ole täynnä suomalaisia, joiden kanssa pitäisi puhua suomea. Irlannissa Sarasta tulee Sarah, erilainen i... Lue koko vinkki »
Kaunokirjoituksia

Mihail Šiškin: Kaunokirjoituksia

Mihail Šiškin on Sveitsissä asuva Neuvostoliitossa vuonna 1966 syntynyt kirjailija. Ja kuten asuinpaikasta voi päätellä: Ei kovin suopeasti katso perivenäläistä hallintotapaa, ei sosialistista eikä putinilaista. Vankilamaaksi hän nimittää tuon isänmaansa, jonka asukkaita hallitsijat ovat aina pitäneet orjan asemassa. Kaunokirjoituksia-teos on yh... Lue koko vinkki »
Kiitäjän kuolema ja muita esseitä

Virginia Woolf: Kiitäjän kuolema ja muita esseitä

Virginia Woolf ei ollut vain yksi romaanin uudistajista ja modernismin edelläkävijöistä. Hän oli myös ahkera esseisti ja lehtikirjoittaja, jonka tietämys kirjallisuudesta ja kulttuurin eri aloista on häkellyttävä. Esseekokoelma Kiitäjän kuolema ja muita esseitä tarjoaa 66 parista sivusta pariinkymmeneen sivuun venyvää tekstiä, jotka käsittelevät ki... Lue koko vinkki »
Toivo

Pertti Lehes: Toivo : romaani Vienan pakolaisista

Ehkä ei pitäisi kirjoittaa mitään kirjasta, josta ei kovin pitänyt, mutta joka silti osin oli kiinnostava. Kiinnostamattomuus johtuu siitä, etteivät dekkarit taikka täynnä tapahtumia olevat kauhu- ja sotaromaanit niin vain pure eivätkä iske, mahdu lukuskaalaan. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Pertti Lehes on kuitenkin ottanut luupin alle ai... Lue koko vinkki »
Hakemisen riemu

Hannu Salama: Hakemisen riemu : Harri Salmisen luistelmia

Näkyy Timo K. Mukkakin jo 1965 antaneen kuolemantuomion romaanille kirjeessään Anneli Pukemalle: "romaanikirjallisuus, sitä mitä se on, on mielestäni aikansa elänyttä". Kuten niin moni ennen ja jälkeen. Hannu Salama (s. 1936) on ollut sitä mieltä Juhannustansseista alkaen – ja vahvasti. Niinpä Salamaa on luettava väläyksittäin. Hakemisen riemun ... Lue koko vinkki »