Anni Saastamoinen: Sirkka

Anni Saastamoinen debytoi vuonna 2017 teoksellaan Depressiopäiväkirjat, joka perustui samannimiseen Ylen podcastiin ja joka kertoi mitä ilmeisimmin kirjailijan omiin kokemuksiin perustuen helposti samastuttavan, uskottavan ja osin raivoisankin tarinan masennuksesta ja sen vaikutuksesta koko elämään. Nyt kirjailija on lähtenyt aivan erilaisille teil... Lue koko vinkki »

Sara Stridsberg: Rakkauden Antarktis

”Läpitunkeva, pohjattoman syvä pettymykseni on yhtä kuin veren jäätymispiste, rakkauden äärimmäinen Antarktis.” Mikä yhdistää rakkautta ja Antarktista? Rakkaus, jonka pitäisi olla jotain lämmittävää ja läheistä, ja sitten napajäätikkö, kylmä ja kova ja karu. Molemmat teemat ovat läsnä tässä Sara Stridsbergin uudessa romaanissa, mutta kylmyys ja ka... Lue koko vinkki »
Amalian rakkaus

Elena Ferrante: Amalian rakkaus

Elena Ferrante on kirjallinen salanimi, jonka todellisen henkilöllisyyden tuntee varmasti ainoastaan hänen kustantajansa. Yhtenä vahvana arvauksena on esitetty kääntäjä Anita Rajaa, jonka puoliso sitten taas on monille tuttu kirjailija Domenico Starnone. Vai voisiko pariskunta yhdessä kenties olla tämä salaperäinen Ferrante? Niin tai näin, hän on t... Lue koko vinkki »

Siri Hustvedt: Muistoja tulevaisuudesta

”Voiko mennyt palvella piilopaikkana nykyiseltä? Onko tämä kirja jota nyt luette etsintää, kun yritän tavoittaa paikan nimeltä Silloin? Kertokaa minulle missä muistot päättyvät ja keksitty alkaa? Kertokaa minulle miksi tarvitsen teitä matkakumppanikseni, vuoroin rakkaaksi ja oikukkaaksi toisekseni, puolisokseni kirjan keston ajaksi? Miksi tunnen te... Lue koko vinkki »

Riitta Jalonen: Tanssikaa!

”Olen elänyt kuolleitten suvussa, mutta tämä kirja on romaani”, kirjoittaa Riitta Jalonen Tanssikaa!-kirjan motoksi. Edellisellä sivulla oleva pitkä omistusten lista antaa myös ymmärtää, että romaanilla on vankka todellisuuspohja. Muuta vankkaa teoksessa ei sitten olekaan – paitsi että se on hyvin voimakas, mutta herkkä; vankka-sana tuntuisi vain l... Lue koko vinkki »

Heidi Köngäs: Mirjami

Voiko sodasta ja sota-ajasta kirjoittaa kauniisti sortumatta kuitenkaan romantisointiin? Kyllä voi, jos kirjoittaja on Heidi Köngäksen tapainen mestari, joka on esikoisromaanistaan Luvattu (2000) asti hallinnut taitavasti naisten sielunelämän kuvauksen usein maaseutumiljöössä. Hänen käyttämänsä kieli on kautta tuotannon ollut juuri kaunista ja sen ... Lue koko vinkki »

Maija Haavisto: Maanpäällinen

Luin Maija Haaviston kirjoista viimeksi runokokoelman Raskas vesi (Aviador 2018), mutta se ei oikein minulle auennut, liekö syy siihen enemmän lukijassa kuin runoissa... Mutta nyt Haavisto on jälleen palannut proosan pariin, ja lopputulos oli erikoisesta asetelmastaan huolimatta nautittava romaani. Janni on nuori puutarhuri, joka on aikoinaan op... Lue koko vinkki »

Tuuli Salminen: Rannalla poika

Tuuli Salmisen esikoisteos Surulintu (Like 2017) oli ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon voittajaksi. En sattunut sitä itse lukemaan, mutta tämän toisen romaanin perusteella Salmista voi pitää hyvin taitavana kirjoittajana. Rannalla poika on hyvin ajankohtainen teos, ja ehkäpä se oli vielä ajankohtaisempi syksyllä 2015, jolloin pako... Lue koko vinkki »

Lena Andersson: Svean poika : kertomus kansankodista

”Tämä on kertomus ruotsalaisesta 1900-luvun ihmisestä. Säröttömästä miehestä, joka oli kuitenkin pahasti jakautunut ja muistutti siis yhteiskuntaa, jossa asui ja jota muovasi.” Ragnar Johansson on syntynyt vuonna 1932, hänen äitinsä Svea juuri 1900-luvun alussa – kirjan päähenkilö Ragnar on siis kirjaimellisestikin Svea-mamman poika, hän edustaa ... Lue koko vinkki »
Vyöry

Niina Repo: Vyöry

Sylvia on arkistonhoitaja, hänen miehensä Rurik kalamyyjä, ja heillä on kaksi tyttöä, Rebecca ja Minni. Perhe asuu vanhassa omakotitalossa, joten kaiken pitäisi hymyillä heille, mutta vähitellen elämä näyttääkin lähinnä irvistävät kasvonsa. Kirjan tapahtumilla on kaksi aikatasoa ja niiden välillä vedenjakaja, veritahra. Mikä se on, jota ei kukaa... Lue koko vinkki »

Elena Ferrante: Kadonneen lapsen tarina : kypsyys – vanhuus

Ja nyt tämä Napoli-sarja sitten loppuu – voi! Kyseessä on kuitenkin yksi viime vuosien tärkeimpiä lukuelämyksiäni. On ollut ilo seurata Elenan ja Lilan vaiheita, olkoonkin että välillä tekisi mieli ravistella kumpaakin, mutta se johtunee siitä, että henkilöhahmot ovat elävän ihmisen kaltaisia, eivät mitään kiiltokuvia, ei edes tarinan kertoja Elena... Lue koko vinkki »

Anja Snellman: Kaikkien toiveiden kylä

Sen lisäksi, että on kirjoittanut 25 romaania, tukun muita teoksia, toiminut journalistina ja kouluttautunut psykoterapeutiksi, Anja Snellman on ehtiväisessä elämässään myös työskennellyt matkaoppaana Kreetalla, jossa hän on jo kauan elänyt erimittaisia aikoja. Matkaopas on myös toinen hänen uuden kirjansa päähenkilöistä, Monika, joka on joutunut t... Lue koko vinkki »

Pirjo Hassinen: Parit

Pirjo Hassinen on aina kuulunut kotimaisiin lempikirjailijoihini. Edellisessä teoksessaan Kalmari (2016) hän kuvasi oikeistopopulismia, mutta nyt hän on palannut ikään kuin perinteisempien romaaniaiheiden juurille eli sukupolviromaaniin. Eikä Hassinen petä tälläkään kertaa. Romaani alkaa vuodesta 1938. Nuoren Leenan äiti Minna on sairastunut keu... Lue koko vinkki »

Anne Vuori-Kemilä: Taivas ilman reunoja

Anne Vuori-Kemilän esikoisteos kulkee kahdessa tasossa: se kertoo nuoresta Kaista ja hänen oudosta ystävyydestään Tonin kanssa; toisaalta kerronnan nykypäivä sijoittuu suurelta osin mielisairaalaan, johon Kai on joutunut Tonin traagisen kuoleman jälkeen. Kain lähtökohdat elämään eivät ole hääppöiset. Omalaatuinen äiti on häipynyt tiehensä, ja Ka... Lue koko vinkki »
Kaksoissidos

Merja Svensk: Kaksoissidos

Kaksoissidos-romaani kertoo Paulasta, jonka ikää ei kerrota; arvelisin hänen olevan noin nelikymppinen. Paula asuu Helsingissä ja työskentelee lasten leikkipuistossa. Lukuun ottamatta melko pinnallisia suhteita työtovereihin Paulan lähimmäisverkosta perheen ulkopuolelta ei myöskään paljon kerrota. Kirjasta sai sen vaikutelman, että Paula on melko y... Lue koko vinkki »
Sisämaa

Elin Willows: Sisämaa

Elin Willowsin esikoisteos on tiiviydessään ja näennäisessä tapahtumattomuudessaan merkillinen kirja. Sen tunnelma vangitsee, kieli jää elämään vielä lukemisen jälkeenkin. Willows on kasvanut Ruotsissa, mutta muuttanut Suomeen vuonna 2009; romaani sijoittuu jonnekin nimeämättömään pikkukylään Pohjois-Ruotsiin, joten on varsin luontevaa, että se on ... Lue koko vinkki »

Elena Ferrante: Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät : Aikuisvuodet

Pseudonyymi Elena Ferranten luoma Napoli-tetralogia on kirvoittanut runsaasti tunteita ja ajatuksia lukijoissaan. Suurin osa on ollut ihastuneita sarjan värikkääseen tapaan kuvailla päähenkilöitä, heidän ystävyyttään ja sen kupruja sekä paikallisia että yhteiskunnallisia muutoksia 1950-luvulta alkaen. Mutta soraääniäkin olen kuullut. Sarjan roma... Lue koko vinkki »
Pormestari

Herman Koch: Pormestari

Herman Koch kuuluu niihin lempikirjailijoihini, joiden uutta teosta odotan vähemmän omaperäisesti sanottuna kuin kuuta nousemaan – uusi Koch on aina ollut julkaisuvuotensa kirjallisia helmiä, on sitten kyseessä ollut Illallinen (2012), Lääkäri (2013) tai Naapuri (2015). Pormestari kertoo nimensä mukaisesti Amsterdamin pormestarista Robert Walter... Lue koko vinkki »
Sielujen saari

Johanna Holmström: Sielujen saari

”Hän kuuli miten kiljuvia, kiroilevia ja sättiviä potilaita laahattiin kesken raivokohtauksen huoneeseensa ja miten ovi kolahti lukkoon heidän perässään. Hän kuuli heidän takovan ovea ja huutavan päästäkseen ulos. Hän kuuli öisin itkua. Hän kuuli virrenveisuuta ja tuntemattomia lauluja suomeksi tai ruotsiksi, ja joku kuului latelevan käsittämätöntä... Lue koko vinkki »
Kalmari

Pirjo Hassinen: Kalmari

Pirjo Hassinen kuvaa romaanissaan kovasti tuttua ilmiötä: on oikeistopopulistinen puolue, jolla on karismaattinen johtaja ja paljon valtaa; hänen puolueessaan vaikuttaa myös jos mahdollista vieläkin oikeistoradikaalimpi henkilö, jolle maahanmuuton vastustaminen on keskeinen poliittinen agenda. Tämä Popula-puolue tuli lukijoille tutuksi jo Hassis... Lue koko vinkki »