Yksinäisen miehen poika

Johannes Lahtela: Yksinäisen miehen poika

Työpaikat ja palvelutehtävät ovat vaihtuneet, suhteita on tullut ja mennyt, perhe muotoutui ja lapset kasvoivat. Elämä kaikkine ihmeellisyyksineen ja ihmisineen tapahtui ympärilläni, mutta itse olin voittopuolisesti keskittynyt siihen maagiseen Minään. Yli sadantuhannen tunnin, siis noin kuuden miljoonan minuutin, ajatus- ja puhemassa on sisältänyt... Lue koko vinkki »
Päiväretki varjojen maahan

Pirjo Hassinen: Päiväretki varjojen maahan

Olen jo kauan pitänyt kovasti Pirjo Hassisen kirjoista, ja mahtava tuotanto hänellä onkin: vuonna 1991 julkaistun esikoisteoksen Joel jälkeen häneltä on ilmestynyt parin vuoden välein mainioita romaaneita, eikä tämä Päiväretki varjojen maahan tuota edelleenkään pettymystä. Sen ulkoiset tapahtumat sijoittuvat vuorokauden sisään, mutta muistot ulo... Lue koko vinkki »
Yön silmä

Cilla Börjlind ja Rolf Börjlind: Yön silmä

Tämänkertainen Olivia Rönningin ja Tom Stiltonin tutkimuksista kertova dekkari alkaa lakonisella kuvauksella merkillisestä kokoontumisesta ja kahdeksan erimaalaisen miehen perverssistä nautinnosta – tämä tosin selitetään tarkemmin vasta tuonnempana kirjassa, mutta kovasti siitä tuli mieleen itsepintainen muistuma jostain takavuosien James Bond -elo... Lue koko vinkki »
Psykiatrini

Milja Sarkola: Psykiatrini

Missä kulkee mielikuvituksen ja toden raja? Mitä oikeastaan voimme tietää toisesta ihmisestä, etenkään muutaman tapaamisen perusteella? Mitä fantasiamme kertovat meistä? Tällaisten kysymysten, ja monenlaisten muidenkin, parissa kulkee Milja Sarkolan uusi kirja. Anonyymiksi jäävä näytelmäkirjailijana toimiva minäkertoja etsii psykoterapeuttia Kel... Lue koko vinkki »
Isoveli

Skúli Sigurðsson: Isoveli

Joskus käy niin, eikä ihan harvoinkaan, että johonkin ennalta kehuttuunkin kirjaan on erityisen vaikea päästä sisälle ja hankalan alun kuluessa tekisi mieli jättää koko juttu kesken. Niin minulle oli vähällä käydä tämän Isoveli-dekkarin kanssa, mutta onneksi jatkoin, vaikka tapahtumat tuntuivat aluksi tylsiltä ja islanninkieliset nimet ja niistä mu... Lue koko vinkki »
Laura Lepistö : Voittava mieli

Marika Lehto: Laura Lepistö : Voittava mieli

Rakastin luistelua yli kaiken. Vain toinen luistelija saattoi tietää, miltä tuntuu liukua painottomana jään poikki, antaa kehon äärien olla yhtä musiikin kanssa ja aistia jo ilmassa, että sekunnin sadasosien päästä terä viiltäisi jäähän lähes äänettömän, täydellisesti kaartuvan linjan. Niin, Laura Lepistö rakasti luistelua, siitä tämä kirja ker... Lue koko vinkki »
Kuiskaaja

Karin Fossum: Kuiskaaja

Ragna Riegel on hyvin yksinäinen keski-ikäinen nainen. Hän työskentelee halpahallissa tavaroiden hyllyttäjänä ja kassana. Ragnalle on tapahtunut kilpirauhasleikkauksessa kamala hoitovirhe, ja nyt hän voi puhua vain kuiskaamalla. Hän onkin luonteeltaan vähäpuheinen ja syrjäänvetäytyvä, hieman epäkohteliaasti sanottuna sellainen seinäpaperiin sulautu... Lue koko vinkki »
Kotikunnaan Rilla

L. M. Montgomery: Kotikunnaan Rilla

Nyt olemme päässeet Anna-sarjan loppuun. Vuonna 1921 englanniksi ja 1962 suomeksi ilmestynyt Kotikunnaan Rilla on aika tavalla erilainen kuin muut sarjan kirjat. Se on yleisilmeeltään synkähkö, eikä ihme, sillä nuoren Rillan kehittymistä tytöstä naiseksi varjostaa mitä suurimmassa määrin ensimmäinen maailmansota. Tämä aika oli L. M. Montgomerylle h... Lue koko vinkki »
Jossain on aina päivä

Lotta Stenroos: Jossain on aina päivä

Onko tämä romaani nyt sitä autofiktiota? Tai vain kirjailijan elämästä vaikutteita saanut kirja, kuten takaliepeessä sanotaan? Miten ne määritellään, missä kulkee erottava linja? Koska kirjallisuuden opinnoistani on jo tovi, en uskalla vetää tällaisia viivoja. Sitä paitsi, siihen aikaan ei puhuttu mitään autofiktiosta… Joka tapauksessa tämä psyk... Lue koko vinkki »
Näen sinut

Yrsa Sigurðardóttir: Näen sinut

Näen sinut. Eikö kuulostakin lähes kauhuelokuvan nimeltä? Sellaisia tekijöitä Yrsa Sigurðardóttirin uusi kirja sisältääkin, joten kovin herkkäsieluiset cozy crimen ystävät älkööt vaivautuko. Kirjailijan teokset sijoittuvat islantilaisen dekkarigenren rajummalle syrjälle, jos sitä vertaa vaikkapa sinänsä hyvin taitavan Ragnar Jónassonin tuotantoon. ... Lue koko vinkki »
Sokerikäärme

Karin Smirnoff: Sokerikäärme

Olen lukenut Karin Smirnoffin Jana Kippo -trilogian ja hänen kirjoittamansa Millennium-sarjan jatko-osan Merikotkan huuto; sarjanhan aloitti Stieg Larsson ja sittemmin jatkoi David Lagercrantz. Nämä kummatkaan lukuelämykset eivät kuitenkaan valmistaneet minua Sokerikäärmeen maailmaan, olkoonkin että sen tyyli saattaa tuoda etäisesti mieleen Jana Ki... Lue koko vinkki »
Vaarallinen taito

Camilla Sten: Vaarallinen taito

Vaarallinen taito -romaanin lukeminen alkoi perin tutuissa merkeissä, niin paljon asetelmassa oli aineksia aiemmin lukemistani dekkareista. Oli kriminaalipsykologi, oli Rebecca-niminen päähenkilö, oli ruotsalaisen yläluokan kuvioita. Jopa kirjailijan sukunimikin tuntui aikaisemmin kuullulta, ja aivan oikein: Camilla Sten on dekkarikirjailija Viveca... Lue koko vinkki »
Kellotanssi

Anne Tyler: Kellotanssi

Willa Drake on ulkonaisesti melkein kuin kuka tahansa koulutyttö 1960-luvulla: äiti, isä, pikkusisko Elaine, koulutoverit, harrastukset. Mutta pinnan alla kuohuu, sillä äiti on epävakaa, eksentrinen, arvaamaton, ja Willa ajatteleekin: ”Heidän perheessään oli jotain pahasti vialla! Willa oli ainoa normaali koko joukosta.” Ehkä niin. Romaani poimii h... Lue koko vinkki »
Kirkasta ja välähtelevää

Helena Sinervo: Kirkasta ja välähtelevää

Helena Sinervo on tavattoman lahjakas kirjailija, mutta enpä olisi ennen Kirkasta ja välähtelevää -romaania saattanut kuvitella, että joku voi kirjoittaa mielenkiintoisen ja hienovaraisesti aikakautta ja eri-ikäisiä henkilöitä muovin kautta. Mutta niin on vain tapahtunut. Koska olen itse elänyt 1970-luvun, jota romaani enimmäkseen kuvaa, tuntui sen... Lue koko vinkki »
Nälkäpeili

Marjo Ojalammi: Nälkäpeili

Nälkäpeili-romaanin päähenkilö on aivan viimeisille sivuille asti anonyymi nuori maalaistyttö. Hän elää kohtalaisen tyytyväistä elämää autellen talon töissä ja turvautuen mammaansa, hyvään ja lämpimään äidinäitiin. Mutta jo ihan kirjan alkusivuilla pelko ja häpeä astuvat mukaan kuvaan, ja sen Ojalammi osaa kuvata oikein taitavasti: suorastaan idyll... Lue koko vinkki »
Raivoava meri

Ann Cleeves: Raivoava meri

”Rosco oli ollut oman seikkailijatarinansa sankari”, pohtii komisario Matthew Venn. Kyse on Jeremy eli Jem Roscosta, valtameripurjehtijasta, joka on kohonnut köyhän yksinhuoltajaäidin pojasta julkkikseksi, purjehtinut nuorena yksin maailman ympäri ja saanut aikaan monta muuta kuuluisaa suoritusta. Hän palaa takaisin pieneen kotikyläänsä, mutta kato... Lue koko vinkki »
Neuloosi

Tiina Mahlamäki: Neuloosi

Kun luin taannoin Karin Erlandssonin kirjan Sininen lanka, olin perin ihastunut siihen, sen tapaan käsitellä neulomista monelta eri kannalta. Samalla iloitsin siitä, että tällaista kirjallisuutta ylipäänsä kirjoitetaan ja julkaistaan, ja jäin mielessäni miettimään, saanko lukea vastaavaa enää koskaan. Mutta ei syytä huoleen! Nyt Into-kustannus on j... Lue koko vinkki »
Repeämä

Ragnar Jónasson: Repeämä

Ari Thorista kertova dekkarisarja on edennyt jo kolmanteen osaan; aiemmissa kirjoissa Lumisokea ja Tuhkayö kerrottiin tämän entisen teologianopiskelijan ja nykyisen poliisin asettumisesta kauas pääkaupunki Reykjavikista pieneen Siglufjörðurin kaupunkiin. Murhia on tullut kohdattua parin vuoden kuluessa useitakin, joten ei ole ihme, että kertoja tot... Lue koko vinkki »
Heinikin sukkakirja

Heini Perälä: Heinikin sukkakirja

Jos voimaannut väreistä, uneksit alati uusista sukkalangoista, rakastat kirjoneuleen monipuolisuutta, kaipaat saada ilmaista itseäsi käsitöiden kautta, suurkulutat villasukkia kesät talvet ja vieläpä lahjot kaikki läheisesi sukkapaketein, olemme suorastaan sielunsisaruksia! Näin Heini Perälä määrittelee itseään ja lukijoitaan, ja uskonkin, että... Lue koko vinkki »
Vartin voima

Ilana Aalto: Vartin voima : 365 nopeaa konstia kodin järjestämiseksi

”Paikka kaikelle, kaikki paikalleen”, sanottiin ennen vanhaan, kun nykyinen kodin tavaroiden määrä oli varmastikin vain murto-osan verran nykyisestä; nythän keskimääräisessä länsimaisessa kodissa lienee tuhansia esineitä, kun kaikki vaatteet, huonekalut, kirjat, elektroniikka, koriste-esineet ja muut vastaavat lasketaan yhteen. Tavaroiden ylivallan... Lue koko vinkki »