Päivät

Michael Cunningham: Päivät

Oivaltava. Tarkkanäköinen. Herkkä. Eläytyvä. Koskettava. Hienovarainen. Kaikilla näillä sanoilla voisi kuvata Michael Cunninghamin uuden kirjan tunnelmaa. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään feelgood-lukemisto, vaan suurien asioiden parissa kulkeva romaani elämästä vuosi ennen koronapandemiaa, sen aikana ja sen jälkeen, kolmesta huhtikuusta, jolloin ... Lue koko vinkki »
Luusaari

Tuire Malmstedt: Luusaari

Dekkaristi Tuire Malmstedtin sarja poliisiparista Matilda Metso ja Elmo Vauramo on nyt ehtinyt neljänteen osaan kirja vuodessa -periaatteella, joten työteliäisyyden puutteesta Malmstedtia ei voi ainakaan syyttää. Kirjoille on päähenkilöiden lisäksi yhteistä monille dekkareille tyypillinen rakenne: nykypäivään sijoittuvan kerronnan lisäksi mukana on... Lue koko vinkki »
Kaksitoista villiä varsaa

Anne Holt: Kaksitoista villiä varsaa

Entinen rikostutkija Hanne Wilhelmsen on katkeroitunut ja pettynyt. Heti kirjan ensimmäisellä sivulla käy ilmi, että hänen pitkäaikainen puolisonsa Nefis, joka ei kestä enää heidän riitaista liittoaan ja Hannen negatiivisuutta, aikoo lähteä pois ja ottaa vielä mukaansa pariskunnan 19-vuotiaan tyttären Idan. Hanne jää istumaan pyörätuoliin, jossa hä... Lue koko vinkki »
Aro

Oksana Vasjakina: Aro

Oksana Vasjakinan ensimmäinen suomennettu romaani Haava (2023) kertoi nuoren runoilijanaisen ristiriitaisesta suhteesta syöpään kuolevaan äitiinsä. Tässä uudessa kirjassa samainen minäkertoja on sitten niiden tunteiden kimpussa, joita AIDS:ia sairastava rekkakuski-isä hänessä herättää. Nämä molemmat kirjat on useasti luokiteltu autofiktioksi, ja mi... Lue koko vinkki »
Luottamisen taito

Merete Mazzarella: Luottamisen taito : rakkaudesta ja muista tunteista

Jos joku kirjoittaa kauniisti ja henkevästi, on se totisesti Merete Mazzarella. 79-vuotiaalla pohjoismaisen kirjallisuuden emeritaprofessorilla on uskomattoman laaja tuotanto: hän on kirjoittanut tieteellistä tekstiä, esimerkiksi vuonna 1981 julkaistun ruotsinkielisen väitöskirjan Eyvind Johnsonista – tämän väitöskirjan hieman surkuhupaisa historia... Lue koko vinkki »
Retriitti

Sarah Pearse: Retriitti

Ei liene turhaa yleistystä väittää, että tällaisia dekkareita on julkaistu useita ennenkin. Suljettu tila, ylelliset puitteet ja henkilöjoukko, jonka jäsenillä on kullakin oma salaisuutensa menneisyydessä. Murhat, joita alkaa tapahtua toinen toisensa jälkeen, ja tietysti poliisi tai yksityisetsivä, jonka harmaat tai muunväriset aivosolut ratkaiseva... Lue koko vinkki »
Yksinäisen miehen poika

Johannes Lahtela: Yksinäisen miehen poika

Työpaikat ja palvelutehtävät ovat vaihtuneet, suhteita on tullut ja mennyt, perhe muotoutui ja lapset kasvoivat. Elämä kaikkine ihmeellisyyksineen ja ihmisineen tapahtui ympärilläni, mutta itse olin voittopuolisesti keskittynyt siihen maagiseen Minään. Yli sadantuhannen tunnin, siis noin kuuden miljoonan minuutin, ajatus- ja puhemassa on sisältänyt... Lue koko vinkki »
Päiväretki varjojen maahan

Pirjo Hassinen: Päiväretki varjojen maahan

Olen jo kauan pitänyt kovasti Pirjo Hassisen kirjoista, ja mahtava tuotanto hänellä onkin: vuonna 1991 julkaistun esikoisteoksen Joel jälkeen häneltä on ilmestynyt parin vuoden välein mainioita romaaneita, eikä tämä Päiväretki varjojen maahan tuota edelleenkään pettymystä. Sen ulkoiset tapahtumat sijoittuvat vuorokauden sisään, mutta muistot ulo... Lue koko vinkki »
Yön silmä

Cilla Börjlind ja Rolf Börjlind: Yön silmä

Tämänkertainen Olivia Rönningin ja Tom Stiltonin tutkimuksista kertova dekkari alkaa lakonisella kuvauksella merkillisestä kokoontumisesta ja kahdeksan erimaalaisen miehen perverssistä nautinnosta – tämä tosin selitetään tarkemmin vasta tuonnempana kirjassa, mutta kovasti siitä tuli mieleen itsepintainen muistuma jostain takavuosien James Bond -elo... Lue koko vinkki »
Psykiatrini

Milja Sarkola: Psykiatrini

Missä kulkee mielikuvituksen ja toden raja? Mitä oikeastaan voimme tietää toisesta ihmisestä, etenkään muutaman tapaamisen perusteella? Mitä fantasiamme kertovat meistä? Tällaisten kysymysten, ja monenlaisten muidenkin, parissa kulkee Milja Sarkolan uusi kirja. Anonyymiksi jäävä näytelmäkirjailijana toimiva minäkertoja etsii psykoterapeuttia Kel... Lue koko vinkki »
Isoveli

Skúli Sigurðsson: Isoveli

Joskus käy niin, eikä ihan harvoinkaan, että johonkin ennalta kehuttuunkin kirjaan on erityisen vaikea päästä sisälle ja hankalan alun kuluessa tekisi mieli jättää koko juttu kesken. Niin minulle oli vähällä käydä tämän Isoveli-dekkarin kanssa, mutta onneksi jatkoin, vaikka tapahtumat tuntuivat aluksi tylsiltä ja islanninkieliset nimet ja niistä mu... Lue koko vinkki »
Laura Lepistö : Voittava mieli

Marika Lehto: Laura Lepistö : Voittava mieli

Rakastin luistelua yli kaiken. Vain toinen luistelija saattoi tietää, miltä tuntuu liukua painottomana jään poikki, antaa kehon äärien olla yhtä musiikin kanssa ja aistia jo ilmassa, että sekunnin sadasosien päästä terä viiltäisi jäähän lähes äänettömän, täydellisesti kaartuvan linjan. Niin, Laura Lepistö rakasti luistelua, siitä tämä kirja ker... Lue koko vinkki »
Kuiskaaja

Karin Fossum: Kuiskaaja

Ragna Riegel on hyvin yksinäinen keski-ikäinen nainen. Hän työskentelee halpahallissa tavaroiden hyllyttäjänä ja kassana. Ragnalle on tapahtunut kilpirauhasleikkauksessa kamala hoitovirhe, ja nyt hän voi puhua vain kuiskaamalla. Hän onkin luonteeltaan vähäpuheinen ja syrjäänvetäytyvä, hieman epäkohteliaasti sanottuna sellainen seinäpaperiin sulautu... Lue koko vinkki »
Kotikunnaan Rilla

L. M. Montgomery: Kotikunnaan Rilla

Nyt olemme päässeet Anna-sarjan loppuun. Vuonna 1921 englanniksi ja 1962 suomeksi ilmestynyt Kotikunnaan Rilla on aika tavalla erilainen kuin muut sarjan kirjat. Se on yleisilmeeltään synkähkö, eikä ihme, sillä nuoren Rillan kehittymistä tytöstä naiseksi varjostaa mitä suurimmassa määrin ensimmäinen maailmansota. Tämä aika oli L. M. Montgomerylle h... Lue koko vinkki »
Jossain on aina päivä

Lotta Stenroos: Jossain on aina päivä

Onko tämä romaani nyt sitä autofiktiota? Tai vain kirjailijan elämästä vaikutteita saanut kirja, kuten takaliepeessä sanotaan? Miten ne määritellään, missä kulkee erottava linja? Koska kirjallisuuden opinnoistani on jo tovi, en uskalla vetää tällaisia viivoja. Sitä paitsi, siihen aikaan ei puhuttu mitään autofiktiosta… Joka tapauksessa tämä psyk... Lue koko vinkki »
Näen sinut

Yrsa Sigurðardóttir: Näen sinut

Näen sinut. Eikö kuulostakin lähes kauhuelokuvan nimeltä? Sellaisia tekijöitä Yrsa Sigurðardóttirin uusi kirja sisältääkin, joten kovin herkkäsieluiset cozy crimen ystävät älkööt vaivautuko. Kirjailijan teokset sijoittuvat islantilaisen dekkarigenren rajummalle syrjälle, jos sitä vertaa vaikkapa sinänsä hyvin taitavan Ragnar Jónassonin tuotantoon. ... Lue koko vinkki »
Sokerikäärme

Karin Smirnoff: Sokerikäärme

Olen lukenut Karin Smirnoffin Jana Kippo -trilogian ja hänen kirjoittamansa Millennium-sarjan jatko-osan Merikotkan huuto; sarjanhan aloitti Stieg Larsson ja sittemmin jatkoi David Lagercrantz. Nämä kummatkaan lukuelämykset eivät kuitenkaan valmistaneet minua Sokerikäärmeen maailmaan, olkoonkin että sen tyyli saattaa tuoda etäisesti mieleen Jana Ki... Lue koko vinkki »
Vaarallinen taito

Camilla Sten: Vaarallinen taito

Vaarallinen taito -romaanin lukeminen alkoi perin tutuissa merkeissä, niin paljon asetelmassa oli aineksia aiemmin lukemistani dekkareista. Oli kriminaalipsykologi, oli Rebecca-niminen päähenkilö, oli ruotsalaisen yläluokan kuvioita. Jopa kirjailijan sukunimikin tuntui aikaisemmin kuullulta, ja aivan oikein: Camilla Sten on dekkarikirjailija Viveca... Lue koko vinkki »
Kellotanssi

Anne Tyler: Kellotanssi

Willa Drake on ulkonaisesti melkein kuin kuka tahansa koulutyttö 1960-luvulla: äiti, isä, pikkusisko Elaine, koulutoverit, harrastukset. Mutta pinnan alla kuohuu, sillä äiti on epävakaa, eksentrinen, arvaamaton, ja Willa ajatteleekin: ”Heidän perheessään oli jotain pahasti vialla! Willa oli ainoa normaali koko joukosta.” Ehkä niin. Romaani poimii h... Lue koko vinkki »