Sysipimeän kannessa on kaksikerroksinen talo yössä, tähtitaivaan ja revontulien alla. Talon yläkerran päätyikkunassa paistaa valo.

Ragnar Jónasson: Sysipimeä

Ragnar Jónassonin laajahko tuotanto on islantilaisdekkarien ja nordic noirin parhaimmistoa, eikä hänen kirjojensa laatu ole vuosien kuluessa heikentynyt. Itse asiassa Ragnarin teoksista on käännetty suomeksi vain osa eikä niitäkään missään kronologisessa järjestyksessä: Ari Thor -sarjan viisi suomennettua osaa julkaistiin alkukielellä jo vuosina 20... Lue koko vinkki »
Enbuske : Elämänkerta [sic] -kirjan kannessa on neljä valokuvaa Tuomas Enbuskesta vuosien varrelta.

Tuomas Marjamäki: Enbuske : Elämänkerta [sic]

En lue kovinkaan usein elämäkertoja, en ainakaan jos ne on kirjoitettu nuorehkoista suomalaisista miehistä enkä sitäkään vähää, jos kirjan kohde on toiminnallaan jotenkin ärsyttänyt minua. Mikä minut sai kuitenkin tarttumaan Tuomas Enbusken elämäkertaan? Ehkäpä vastaus löytyy osittain televisiosta. Muistan katselleeni 2000-luvun alkupuolella ene... Lue koko vinkki »
Tattarisuon noitapiirin kannessa on mustavalkoinen valokuva mustaan pukuun, valkoiseen paitaan ja kravattiin pukeutuneesta Vilho Kalliosta. Taustalla on valokuva, jossa tutkitaan Tattarisuota. Kannen kulmissa on okkultistisia symboleja.

Aki Ollikainen: Tattarisuon noitapiiri

”Jäljet johtavat sylttytehtaalle”. Tämän varsinkin aiemmin tunnetun lausahduksen alkuperä ei liene kaikille tuttu, mutta Aki Ollikaisen uusi kirja avaa sen: kysymys on 1930-luvun alkupuolella sattuneesta Tattarisuon tapauksesta, jonka tiimoilla kyseiseltä suolta löytyi runsain määrin ihmisen ruumiinosia. Mutta ei, jäljet eivät johtaneet paikallisen... Lue koko vinkki »
Viimeinen pari uunista ulos -kirjan kannessa on kahtia revitty vanha mustavalkoinen hääkuva.

Mia Franck: Viimeinen pari uunista ulos

”Uskottomuus on niin kutsutusti pätevä syy avioeroon, jos toinen huutaa että toinen on ollut jonkun toisen kanssa, laki tulee vastaan ja päästää heidät vapaiksi, sillä monogamia on ilmeisesti tärkeämpää kuin mikään muu”, pohtii Henrik, toinen tämän kirjan päähenkilöistä. Hän on ollut jo pitkälti toistakymmentä vuotta naimisissa Liselottin eli Lizin... Lue koko vinkki »
Pimeyden polut -kirjan kannessa on ylhäältä kuvattu metsikön halki kulkeva talvinen ja öinen kapea yhden auton mentävä metsätie, jota pitkin ajaa auto. Kannen tekstien päällä on veripisaroita.

Camilla Grebe: Pimeyden polut

Camilla Grebe on erityisen tuottelias dekkaristi; häneltä on julkaistu aiemmin suomeksi kuusi Pimeän puoli -sarjan romaania ja sen lisäksi peräti kahdeksan kirjaa, jotka on kirjoitettu erilaisina yhteistuotantoina. Mutta Grebellä laatu ei ole korvautunut määrällä, kaukana siitä, ja myös tämä uusin teos oli monella tavalla tasokas dekkari.  Pimey... Lue koko vinkki »
Surmasataman kannessa on sumea valokuva satamasta, jossa on laivoja laiturissa.

Timo Sandberg: Surmasatama

Timo Sandbergin dekkarisarja etsivä Otso Kekistä alkoi vuonna 2013 ilmestyneellä Vuoden johtolanka -palkinnon saaneella romaanilla Mustamäki. Nyt sarjassa on päästy jo kahdeksanteen osaan ja ajassa siirrytty 1920-luvulta 1950-luvulle. Otso Kekki on edelleen tarkkana ja terävänä, vaikka polvi vähän reistaileekin. Otso on edelleen yhdessä venäläissyn... Lue koko vinkki »
Nyt kun kirjoitan tätä -kirjan kannessa on valokuva Merete Mazzarellasta, joka pitelee kasvojaan kädellään.

Merete Mazzarella: Nyt kun kirjoitan tätä

Olen vuosien kuluessa – tarkemmin sanottuna vuodesta 1985 alkaen – lukenut lähes kokonaan Merete Mazzarellan laajan tuotannon, ja tähän uuteen kirjaan syventyessäni tuntui usein siltä, kuin joku itseäni vähän vanhempi ja viisaampi ja sivistyneempi ystävä olisi puhunut kanssani vaikkapa kahvilan tai kirjaston tai oman olohuoneen hämyssä.  Tällä k... Lue koko vinkki »
Ruumiin rajat -kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva miehestä istumassa hammamin altaassa.

Olivia Laing: Ruumiin rajat : kirja vapaudesta

Olin syvästi vaikuttunut luettuani Olivia Laingin ensimmäisen suomeksi ilmestyneen esseekokoelman Yksinäisten kaupunki (2024). Siinä Laing käsitteli New Yorkia neljän kuvataiteilijan kohtalon kautta. Nyt Teos-kustantamo on kunnostautunut julkaisemalla Laingilta myös toisen kokoelman, ja se on yhtä lailla hyvin nautittava kokonaisuus. Nyt Laing e... Lue koko vinkki »
Korpin violetinsävyisessä kannessa on kirjan nimi isoin kultakirjaimin ja sen alla lintuparven keskellä kävelevän ihmisen musta siluetti.

Lina Bengtsdotter: Korppi

Pidin kovasti Lina Bengtsdotterin aiemmasta tuotannosta, etenkin Charlie Lagerin tutkimuksista. Nyt Bengtsdotterin kirjojen miljöö on siirtynyt pienestä Gullspångin kaupungista Tukholmaan ja päähenkilönä on vähintään yhtä mielenkiintoinen rikostutkija Sakka Pienni – niin ja siinäpä vasta mielenkiintoinen henkilönnimi; tuo Sakka, alkuperäiseltä nime... Lue koko vinkki »
Pakolaisen kannessa on sumea, mustetahramainen ihmishahmo.

Suvi Ratinen: Pakolainen

Suomalaissyntyinen, Virossa ja Englannissa asunut kirjailija Aino Kallas, entinen kosmopoliitti, entinen juhlittu kaunotar ja kiihkeästi rakastanut ja rakastettu nainen, on toisen maailmansodan melskeiden jälkeen joutunut pakenemaan Ruotsiin tyttärensä Virven ja tämän lasten kanssa. Hän menettää paitsi kaksi kotimaataan myös kaksi lapsistaan; Laine... Lue koko vinkki »
Norjalaisia villapaitoja 3 -kirjan kannessa on valokuva Linka Neumannista yllään vihreä kirjoneulepaita. Taustalla näkyy lumista metsää.

Linka Neumann: Norjalaisia villapaitoja 3

Neulesuunnittelija Linka Neumann, joka on nykyään tunnettu myös näkyvänä Instagram-hahmona, on laatinut jälleen upean kokoelman arktisiin oloihin soveltuvia norjalaisten perinneneuleiden sovelmia. Puhun tarkoituksella arktisista oloista, sillä suurin osa malleista lienee suunnattu ulkokäyttöön, sen verran paksuista langoista on kysymys. Kuutosen pu... Lue koko vinkki »
Bettyn kannessa on selän puolelta kuvattu pitkähiuksinen nainen, jolla on vaalea paita ja punainen hame. Nainen seisoo nummilla katsellen auringonlaskua.

Kaisa Ikola: Betty

Tyttökirjasarja aikuisena! No minähän olen niitä kyllä lukenut, viimeisimpänä L. M. Montgomeryn Runotyttö-sarjan Kaisa Rannan mainiona käännöksenä. Mutta että alkuperäisesti suomenkielinen! Tämä Betty-sarja alkoi suorastaan vaatia tulla luetuksi. Sen historia on peräti mielenkiintoinen, sillä ensimmäinen versio Bettystä ilmestyi vähän kuin vaivihka... Lue koko vinkki »
Lintusielun kannessa on kolme mustaa varislintua taustallaan myrkynvihreä kaasupilvi.

Tuire Malmstedt: Lintusielu

Tuire Malmstedt on esikoisteoksestaan Pimeä jää (2018) lähtien osoittanut oikein omintakeista dekkaristinlaatua; teoksissa on ollut mukana yksi tai jopa kaksi varhaisempaa aikatasoa, joskus hyvinkin varhaista, ja aluksi niiden yhteys nykypäivän rikostutkintoihin on tuntunut mahdottomalta, mutta onhan Malmstedt tietenkin aina osannut yhdistää ne 200... Lue koko vinkki »
Kirkas ja hiljainen -kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva Helvi Juvosesta.

Katri Viitaniemi: Kirkas ja hiljainen : runoilija Helvi Juvosen elämä

Helvi Juvonen (1919–1959) on monelle suomalaisen lyriikan ystävälle tuttu runoilija, mutta hänen elämästään on tiedetty vähän. Nyt Katri Viitaniemi on tehnyt merkittävän työn luodessaan Juvosesta perusteellisen ja mielenkiintoisen elämäkerran. Kirja ei juurikaan pyri selittämään Juvosen lyriikkaa hänen elämänsä kautta, vaan pääpaino on tuon lyhyeks... Lue koko vinkki »
Ilveksen kynnet -kirjan kannessa on sinikseksi värjätty lähikuva ilveksen kasvoista.

Karin Smirnoff: Ilveksen kynnet

Jaa, että taas uusi osa Millennium-sarjaa! Mitenköhän se oikein jaksaa elää? Joka tapauksessa tähän kirjaan oli melkein pakko tarttua, sen verran Karin Smirnoffin nimi houkuttelee. (Tässä välissä on ihan välttämätöntä mainita, että kirjan nimi sai minut värähtämään epämiellyttävästi, koska erään tunnetun suomalaisen dekkaristin ilvekseen viittaava ... Lue koko vinkki »
Kaikki päättyy kevääseen -kirjan kannessa on vaalean sinivioletin taustan päällä rikkinäistä verkkoa.

Liisa Suomela: Kaikki päättyy kevääseen

Liisa Suomela kertoo väkevätunnelmaisessa esikoisromaanissaan sodanjälkeisen Hailuodon asukkaista, tarkemmin sanottuna neljästä heistä: sotaleski Tyyne ja hänen rintamalla mielenterveytensä menettänyt veljensä Auku sekä uusi kirkkoherra, työlleen rauhallisesti omistautuva Johan ja tämän vaimo, herkkä ja hauras kaupungista lähtöisin oleva Siiri. Tap... Lue koko vinkki »
Enhän minä ole sellainen -kirjan kannessa on mustavalkoinen kuva nenästä ja suusta, ja kirjan nimi kolmiulotteisilta näyttävillä isoilla kirjaimilla.

Marie Aubert: Enhän minä ole sellainen

”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.” Tällä tavalla ei suinkaan ala norjalaisen Marie Aubertin juuri suomeksi saatu romaani, vaan Tolstoin Anna Karenina, niin kuin useimmat tietävät. Mutta sopisiko tämä myös Aubertin kirjan tunnukseksi? Vai ovatko hänen henkilöhahmonsa – keski-ikäi... Lue koko vinkki »
Runotyttö etsii tähteään -kirjan kannessa on paljon kukkia, kaksi kirjoituspöytää ja ympäriinsä lenteleviä sivuja.

L. M. Montgomery: Runotyttö etsii tähteään

Art House -kustantamon ja kääntäjä Kaisa Rannan merkittävä työ L. M. Montgomeryn Runotyttö-sarjan uudelleen kääntämiseksi on saatu päätökseen, kun sarjan viimeinen osa on nyt ilmestynyt suomeksi. Luin sitä yhdessä vanhan käännöksen (Laine Järventaus-Aav 1949, siitä neljäs painos 1970) ja alkukielisen kirjan (minulla käytössä Bantam Booksin laitos v... Lue koko vinkki »
Aamu iltaa julmempi -kirjan kannessa on ylivalotettu ja naarmutettu valokuva Porvoon Vanhan sillan juurelta kohti vanhaakaupunkia.

Jaana Lehtiö: Aamu iltaa julmempi

Rikoskomisario hyppäsi alas ilmanvaihtoputken päältä ja kohensi housujaan. Koti-iltojen keittoateriat ja koiran kanssa tehdyt pitkät kävelyt näkyivät hoikistumisena. Hän oli yrittänyt paikata liiallista keventymistä pullia syömällä. Jostain oli tullut luettua, että painon jojoilu oli epäterveellistä. Kukas se tässä? Porvoolainen rikoskomisario ... Lue koko vinkki »
Klaanin suojeluksessa -kirjan kannessa on ylämaiden maastoa ja etualalla penkillä kirjan ja kepin kanssa istuva vihreänkultaiseen historialliseen mekkoon pukeutunut punahiuksinen nainen.

Kaisa Viitala: Klaanin suojeluksessa

Klaanin vieraana -romaanista tuttu Agnes Hunter on nyt klaaninpäällikkö Fingal MacTorrianin vaimo. Avioelämä sujuu rakkauden, hellyyden ja pikaisesti ohimenevien riidantuiskahdusten merkeissä; pariskunta elää Gilleshielin linnassa Ylämaalla, mutta heti kirjan alussa Fingalia kutsuvat Edinburghiin erinäiset liikesuhteet. Agnes, joka lähtee tietenkin... Lue koko vinkki »