Yrjö Ärjylän herkimmät

Kimmo Ojala: Yrjö Ärjylän herkimmät

Lastenmusiikkiyhtye Orffien riveissä hienoa työtä tehnyt Kimmo Ojala on nyt myös lastenrunoilija. Runoutta ne laulunsanatkin toki ovat ja Orffien levyille Kimmo on sanoittanut melko nipun oivallisia lastenlauluja. Nyt on kuitenkin ihan kirjoissa ja kansissa. Jonkinlaisena kehyskertomuksena ensimmäisessä runossa esitellään kiukkuinen Yrjö Ärjylä,... Lue koko vinkki »
Supersäikeet

Kai Kajander: Supersäikeet

Kai Kajanderin esikoiskokoelma vuodelta 2014 tarttui kirjaston hyllystä matkaan kenties värikkään kantensa vuoksi. Kansi on kiinnostavan näköinen. Kajander valittiin Nuori Voima -lehden parhaiden debytanttien joukkoon vuonna 2011, mutta näyttäisi siltä, että ainakin julkaistu kirjallinen ura jäi tähän esikoiskokoelmaan. Supersäikeiden ensimmäine... Lue koko vinkki »
Kolme : Labyrintti

Raisa Jäntti: Kolme

Raisa Jäntin Kolme on runoteos, joka muodostuu kolmesta erillisestä vihkosesta. Labyrintti, Opaskierros ja Pohjapiirros ovat irrallisia, mutta kuuluvat yhteen, ja ne voi lukea haluamassaan järjestyksessä. Takakansiensa mukaan ne tutkivat ”tilaa ihmisen sisäpuolen ja äärettömän avaruuden mittakaavoilla”. Jokaista kolmea vihkosta yhdistää samankal... Lue koko vinkki »
Nimesi on Marjatta

Sirpa Kyyrönen: Nimesi on Marjatta

Sirpa Kyyrönen on tähän asti lukemani perusteella ollut luotettava, hyvä runoilija, eikä Nimesi on Marjatta tätä käsitystä horjuta. Einari Vuorela -palkinnolla vuonna 2023 palkittu kokoelma käsittelee halua ja lisääntymistä, biologiaa ja mytologiaa. Sekoitus on kiehtova ja kokonaisuus houkutteleva. Nimesi on Marjatta on tietysti heti viittaus Ka... Lue koko vinkki »
Kävelymusiikkia

Eeva-Liisa Manner: Kävelymusiikkia : Proosateokset

Eeva-Liisa Manner oli tärkeimpiä suomalaisia runoilijoita, todellinen mestari. Hän kirjoitti myös proosaa. Manneriin erikoistunut Tuula Hökkä on toimittanut Mannerin proosateoksista Kävelymusiikkia-kirjan, johon on koottu Mannerin kolme romaania, novellikokoelmat ja lisäksi nipun lehdissä julkaistuja novelleja. Prosaistina Manner ei ollut järin pit... Lue koko vinkki »
Päivä

Laura Tressel: Päivä

Päivä on jo nimeltään viittaus Leevi Lehdon samannimiseen teokseen ja perusideakin on sama. Lehdon teoksessa otettiin STT:n yhden päivän uutisvirta ja laitettiin lauseet aakkosjärjestykseen (Lehdon taustalla häilyy Kenneth Goldsmithin Day, jossa kirjoitettiin kirjaksi yhden päivän The New York Times alusta loppuun). Laura Tressel tekee saman muisti... Lue koko vinkki »
Yhdellä meistä on kokemus epäasiallisesta kohtelusta

Irene Kajo: Yhdellä meistä on kokemus epäasiallisesta kohtelusta

Iso säätiö antaa monivuotisen rahoituksen teatteria, kuvataidetta ja kirjallisuutta yhdistelevälle hankkeelle, jossa kirjan kertoja on mukana. Ruumiillisuutta käsittelevään työryhmään otetaan mukaan H, taiteilija, joka vaikuttaa aiheen asiantuntijalta. Kertoja alkaa ystävänsä ja H:n kanssa työstää taidetta, mutta pian taiteellinen työ saa seksuaali... Lue koko vinkki »
Valonhetki

Olli Sinivaara: Valonhetki

Olli Sinivaara on näitä runoilijoita, joihin tutustuin Tanssiva karhu -projektini myötä – Puut oli ensimmäinen voittaja sen jälkeen, kun luin kaikki siihen mennessä palkitut. Erinomainen kokoelma jätti halun tutustua Sinivaaran tuotantoon tarkemmin ja nyt kirjastotarjonnan satunnaistekijä toi lopulta luettavakseni Valonhetki-kokoelman vuodelta 2009... Lue koko vinkki »
Ai niin, minä olen muuten Lee

Jani Ikonen ja Eveliina Talvitie: Ai niin, minä olen muuten Lee

Onpa hyvä, että on Lastenkirjainstituutin Punni-palkinto! Olisi mennyt tämäkin kirja aivan ohi silmien, jollei se olisi voittanut Punnia. Paljon aikuisille kirjoittaneen Eveliina Talvitien esikoislastenkirja on Jani Ikosen kuvittama kertomus Leestä, joka asuu yhdessä isänsä kanssa.  Leellä on monenlaisia erityisvoimia ja hän pärjää aivan hyvin y... Lue koko vinkki »
Lysis

Lysis

Poesiavihkot-sarjassa julkaistu Lysis on anonyymi teos, ehkä filosofinen essee.. Se kysyy takakannessaan, miksi kukaan haluaisi oikeutta. Kysymys tuntuu ensialkuun omituiselta: eikö oikeus ole perusasia? Eivätkö kaikki lopulta halua oikeudenmukaisuutta? Teos jakautuu kolmeen osaan. ”Nuori Alkibiades” aloittaa lapsuudesta ja Freudin kyvyttömyydes... Lue koko vinkki »
Los Angeles -esseet

Aino Frilander: Los Angeles -esseet

Los Angeles on kaupunkina monin tavoin mielenkiintoinen. Se on Kalifornian ytimessä oleva laajalle levittäytyvä enimmäkseen matala kaupunki monine erilaisine kaupunginosineen, Hollywoodin elokuvateollisuus, hullua liikennettä, maanjäristyksiä ja vaikka mitä. Jokaisella lienee Los Angelesista joku käsitys, vaikka siellä ei olisi koskaan käynyt. K... Lue koko vinkki »
Kaikko

Hanna Syrjämäki: Kaikko

Hanna Syrjämäen tuorein runokokoelma Tuu herätti Instagramissa mukavasti kohinaa. Se lähti oitis varaukseen kirjastosta, mutta en ole sitä saanut vielä käsiini. Samaan aikaan varattu Syrjämäen edellinen teos, Humahduksen Abundantia-sarjassaan julkaisema Kaikko ennätti ensin luettavaksi. Aloitetaan siis siitä. ne tykyttävät sisälläsi, pitoisuuks... Lue koko vinkki »
Prankenstein

Kaisa Paasto: Prankenstein

Joskus vahingosta voi alkaa jotain suurta. Niin käy viidesluokkalaiselle Elmerille. Hän on ajatellut olevansa enemmän verbaalisen komiikan ystävä. Prankkimestarina saa toki ihailua ja statusta, mutta se on kovin vaarallinen elämäntapa, Elmeri ajattelee, mutta kun pienen kopiokonesähellyksen myötä Elmerin kopioimissa tiedotteissa kutsutaan väkeä 3D-... Lue koko vinkki »
Rocky ja kivikasvot

Hanna Kökkö: Rocky ja kivikasvot

Aloitin Hanna Kökön Rocky-sarjan lukemisen, koska olen luvannut kirjoittaa arvostelun kolmososasta. Ensimmäinen osa Rocky, Rauha ja rakkaus ei ihan täysin vakuuttanut, mutta tokihan sarjalle pitää antaa toinenkin tilaisuus. Ja hyvä niin: Rocky ja kivikasvot onkin edeltäjäänsä vetävämpi. Iittalalaisella Rockylla on edessään peruskoulun päättäjäis... Lue koko vinkki »
Kesäkuu

Katri Alatalo: Kesäkuu

Katri Alatalo on kirjoittanut aikaisemmin lähinnä fantasiakirjoja. Olen itse lukenut Alatalolta oivallisen Ikuisesti, siskoni, joka ei tosin edes käynyt mielessäni, kun tämä realistinen nuortenkirja osui silmiini Hertta-kustannuksen kuvastosta. Tämä kirja edustaa siis jotain uutta siis Alatalon tuotannossa, mutta mikäpä siinä, uudistuminen on aina ... Lue koko vinkki »
Myrskyn anatomia

Sinikka Vuola: Myrskyn anatomia

Sinikka Vuolan teosta kutsutaan takakannessa mosaiikkiromaaniksi. Se ei tunnu ihan oikealta: mosaiikkiromaanissa kai pitäisi olla kyse irrallisista osista, joilla on yhteinen asetelma tai yhteisiä henkilöitä, jolloin niistä muodostuu monipuolinen kuva tapahtumista. Tässä tapauksessa kerrotaan kuitenkin suhtkoht lineaarinen tarina alusta loppuun. On... Lue koko vinkki »
Rocky, Rauha ja rakkaus

Hanna Kökkö: Rocky, Rauha ja rakkaus

Hanna Kökön uudempi nuortenkirjasarja on jäänyt minulta lukematta, vaikka aikaisemmasta Kätkö-sarjasta pidinkin. Nyt lupauduin arvioimaan sarjan uusimman kirjan Onnimanniin, joten katsoin tarpeelliseksi lukea aikaisemmatkin. Rocky, Rauha ja rakkaus kertoo iittalalaisesta ysiluokkalaisesta Rockysta, joka törmää kylällä outoon tyttöön Rauhaan, johon ... Lue koko vinkki »
Akheron

Saila Susiluoto: Akheron

Kreikkalaisessa mytologiassa Akheron on Haadeen halki virtaava joki. Jokiahan Haadeessa piisaa; perinteisesti Akheron oli se joki, jonka yli Kharon kuolleita lautturoi (roomalaiset runoilijat antoivat tämän aseman Styksille). Kovin kalmaisissa tunnelmissa Saila Susiluodon samanniminen runokokoelma ei liiku, mutta Kreikassa kylläkin ja kreikkalaista... Lue koko vinkki »
Poika valkean, renki raudan

J. S. Meresmaa: Poika valkean, renki raudan

J. S. Meresmaa aloitti viime vuonna kaksiosaisen kirjasarjan teoksellaan Tytär hämärän, piika pimeän. Se vei lukijansa Rauniaraan, kummalliseen valtakuntaan, joka ei voi hyvin: yö on vaarallista aikaa, jolloin kaikkien on oltava suojaloitsujen takana turvassa, lapsia ei synny ja kaikki rapistuu ikäänkuin loputtomassa syksyssä. Edellisen osan pää... Lue koko vinkki »
Joku menee aina ensin

Anja Erämaja: Joku menee aina ensin

Joskus tulee hauskoja yhteensattumia. Nyt sellainen oli, kun luin lähes peräjälkeen kaksi runokokoelmaa, joiden taustalla on vanhemman menetys. Tällä kertaa se ensin mennyt oli Tuija Välipakan Saari josta olen poissa, jonka ytimessä oli isän poismeno. Anja Erämajan Joku menee aina ensin taas on saanut alkusysäyksensä äidin haurastumisesta, hapertum... Lue koko vinkki »