Luulotieteen kandidaatti

Kreetta Onkeli: Luulotieteen kandidaatti : kolumneja

Ulkoisilta puitteiltaan tämä kirja on niin pikkuinen, että sopii mukavasti käsilaukkuun tai povitaskuun. Miksikö? Siksi, että sitä on vain niin mukava kuljettaa mukana. Minä luin sitä muun muassa hammaslääkärin odotushuoneessa. Kirja sisältää mukavan mittaisia kolumneja, joita on kiva lukea missä tahansa. Myös juuri silloin, kun pitäisi käydä nukku... Lue koko vinkki »

Tuula-Liina Varis: Vaimoni

Tätä kirjaa suositeltiin minulle ja nyt minä suosittelen sitä, ihan kaikille. Jos kirjan nimi on Vaimoni, se ei heti tuo mieleen, että se voisi olla jännittävä. Tämä Vaimoni on kuitenkin jännittävä eikä ole suotta saanut Suomen Dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkintoa vuonna 2005. Päähenkilönä on mies, jolta katoaa vaimo. Millainen vaimo? Valt... Lue koko vinkki »
Muistelmat

Petri Tamminen: Muistelmat

Tämä kirja ei ole varsinainen elämäkerta. Muistelmia vuosien varsilta, pieniä tuokiokuvia. Niin kivasti kirjoitettu, että lukija kykenee oitis kuvittamaan lukemansa. Kun tätä lukee, nousee heti kuva silmien eteen siitä tapahtuneesta. Huumori sävyttää useita kohtia, niin että tekee mieli palata niihin aina uudestaan. Petri Tammisen lyhytproosa on... Lue koko vinkki »

Petri Tamminen: Elämiä

Elämiä on Petri Tammisen esikoisteos, joka on lukemisen arvoiden. "Elämän voi kertoa lyhyesti, elämästä vähän pitemmin" lukee takakannessa. Näin on. Alussa on lähes 40 elämää, sivun mittaista. Aivan uskomatonta sanan käyttöä, sillä ainakin minä haltioiduin siitä kuinka lyhyesti voidaan sanoa koko elämä. Loppuosassa on 10 novellia elämästä, jotka... Lue koko vinkki »

Petri Tamminen: Enon opetukset

Tätä kirjaa olin kauan miettinyt, että pitäisi ja pitäisi lukea. Vaan kun käsiini sain, niin en olisi malttanut irti päästää. Juoni oli sivuseikka, mutta kielellinen tykitys kerrassaan loistoluokkaa. Sanallinen kuvaus oli niin rikasta, että olisin lukenut vaikka kuin. Kirjaa on ihan pakko suositella kenelle tahansa, ehkä kuitenkin miehetkin saat... Lue koko vinkki »
Sata ystävää

Fridrich Bruk: “Sata ystävää” eli Parjatun tilitys

Tartuin musiikin kirjaan tai teokseen, mikä kertoo lahjakkaan musiikintekijän tilityksen. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen, jollei huomioi sitä, kuinka parjaaminen toistuu. Tulee mieleen, että kirjoittajalle kirjoittaminen on ollut vain sitä tilitystä, kuinka huonolle kohtelulle hän on joutunut. Muuten, kirjaa voi silti suositella sen kielell... Lue koko vinkki »

Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen

Nyt on kyseessä varsinainen ruotsalaisuuden ylistys ja mikä ihmeellisintä, niin yhtään ei ärsytä. Kirja vaikuttaa niin vitsiltä alusta loppuun asti, vaikka välillä jää miettimään, että ei kai tässä nyt mennä fanaattisuuden puolelle. Sen vapauttaa nauru, joka aivan väkisin pyrkii kaiken aikaa olemaan mukana. Kirjailija marssittaa kaiken Ruotsiin ... Lue koko vinkki »

Reidar Palmgren: Tunneli

Reidar Palmgrenin uusin kirja ei tuottanut pettymystä. Tunneli menee syvälle lapsuuden muistoihin ja maisemiin. Kirja luo tunnelman johon on helppo samaistua, se vaan tuntuu niin omalta, etenkin jos ja kun on elänyt samaan aikaan lapsuuttaan kaupungissa kuin kirjan henkilö Leo. Tunneli on kaksikerroksinen, jossa vuorotellen ollaan tässä ja nyt j... Lue koko vinkki »
Elokuvamuisti

Katja Kallio: Elokuvamuisti

Jos on nähnyt yhdenkin hyvän leffan, voisi lukea tämän kirjan ja katsoa, voiko bongata sen tästä mukavasta opuksesta. Kirja on elokuvaa ja elokuvafiiliksiä täynnä ja erittäin kepeään (naiselliseen?) tyyliin. Minä en niin paljon katso elokuvia, mutta kun alkoi tulla tuttuja vastaan, kirja muuttui sitäkin mielenkiintoisemmaksi. Tämä kirja on nopea... Lue koko vinkki »
Piiloutujan maa

Petri Tamminen: Piiloutujan maa

Tämän kirjan voi lukea piilossa tai jos tekee mieli piiloon tai jos ei tiedä mihin piiloon menisi. Tammisen sanailu on virkistävää ja koko ajan vaan ihmettelee, kuinka ihanan rikasta on meidän kieli ja kuinka joku osaa sitä niin taitavasti käyttää. Kirja on kätevä ottaa vaikka mukaan mihin tahansa, sillä siinä ei ole juonta. Pieniä kivoja, miele... Lue koko vinkki »

Eppu Nuotio: Onnellinen loppu

Onnellinen loppu päättää sarjan, joka alkaa kirjoilla Peiton paikka ja Neitsytmatka. Aloitin tietysti kirjasta Peiton paikka, jossa päähenkilö syntyy. Liikutaan Varkaudessa ja hyvin vahvasti tehdas antaa voimakkaan kuvan kirjaan. Päähenkilö on Annukka Lehmus, jonka äiti on henkisesti sairas. Asioista ei puhuta. Neitsytmatka on nuoruuden aikaa... Lue koko vinkki »
Elämän kirkas keskipäivä

Alexander McCall Smith: Elämän kirkas keskipäivä

Olen suorastaan ihastunut A. McCall Smithin kirjoihin Mme Ramotswesta. Tämä Elämän kirkas keskipäivä oli sitä tuttua, herttaista tyyliä, johon olen tottunut ja jota aina odotan joka kirjalta. Kirja ja ne aiemmat kertovat Botswanasta ja alunperin minulla oli kamala ennakkokäsitys, ettei minulla ole mitään tekemistä minkään Afrikan kanssa maan kanssa... Lue koko vinkki »

Eija Reinikainen: Leimatut lapset : kun koulu ei ymmärrä

Tämän kirjan halusin lukea heti, kun kuulin siitä. Pian lainasin sen kirjastosta ja ei ollenkaan huono valinta. Kirja on luokiteltu tietokirjoihin, mutta ei ollenkaan niin "tylsä" vaan aivan uskomattoman mielenkiintoinen. Kun tämän kirjan aloittaa, tekisi mieli lukea se siltä istumalta. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva opettaja jolla on vankka ur... Lue koko vinkki »

Eppu Nuotio: Kosto

Kosto on suloinen, sanotaan, mutta tämä kirja on hyvä! Eppu Nuotio on niin uskomaton tekstin vääntäjä, kirjoittaapahan hän mitä tahansa. Dekkareitten saralla Kosto on toinen kirja, sillä ensimmäinen oli Musta. Molemmissa seikkailee pääosassa Pii Marin, tummaihoinen toimittaja. Paikka on Ylen aluetoimitus ja tottahan siellä tapahtuu murha. Murhan... Lue koko vinkki »

Juha Vuorinen: Puuta ja tupsu tuoretta ruohoa

Juoppohullun kirjoittaja on rustannut runokirjan. Miehisiä ja niin koskettavia runoja, että minun on ihan pakko palata niihin aina uudestaan. Raavaan miehen herkkyys puree aina minuun. Rakkausrunoja, jotka eivät ole vain ykspuolisia, vaan joissa on kaksi ja sen takia niin ainutlaatuisia. Mutta, muitakin runoja löytyy eli kaikille varmasti löytyy om... Lue koko vinkki »

Katariina Souri: Jumalasta seuraava

Kata Kärkkäiseen minulla on ollut jonkinlainen ennakkoasenne. Onneksi tartuin tähän kirjaan, joka yllätti minut todella. Juonen kulku pyörii narsismin ympärillä ja juuri kun luulee, että kaikki on jo siinä, kirja pyöräyttää uusiin koukeroihin. Monta, monenlaista ihmissuhdetta käydään läpi ja varsin hyvällä tyylillä. Päähenkilö on Kia, joka vaiku... Lue koko vinkki »
Toiset kengät

Hannu Väisänen: Toiset kengät

Toiset kengät on tavallaan jatkoa kirjalle Vanikan palat. Olen lukenut myös sen ja juuri sen takia tartuin tähän toiseenkin kirjaan. Toiset kengät liikkuu Oulussa kuten edellinenkin kirja. Tässä kerrotaan nuoren pojan maailmasta äidittömässä perheessä. Kirjailija on taidemaalari ja se antaa maalauksellisen kuvan myös tekstiin. Kirja on nautittavaa ... Lue koko vinkki »
Tää on taas tätä

Kaarina Hazard ja Olli Löytty: Tää on taas tätä: parisuhteen sanakirja

Tämän kirjan lukee nopeasti ja melkeinpä yhdeltä istumalta, siis jos haluaa. Minun oli pakko jakaa useammalle päivälle, sillä halusin nautiskella. Vähän kerrallaan, sillai alkupalaksi ennen kuin aloin lukea jotain muuta kirjaa (juonellista). Kirja etenee aakkosjärjestyksessa sanoilla, joille on aina varattu aukeama. Toisella sivulla on naisen ja... Lue koko vinkki »

Susan Vreeland: Artemisian rohkeus

Artemisian rohkeus on kirja, joka teki huikean ensivaikutelman kansikuvallaan. Minulle on aina ollut tärkeätä hyvä kansikuva, sillä oikein valittuna ja tehtynä se kertoo todella paljon. Tämä ihana ja unohtumaton kirja kertoo Artemisiasta, nuoresta naistaidemaalarista 1600-luvun Roomassa. Heti alusta kirja tempaisee mukaansa oikeudenkäyntiin, mis... Lue koko vinkki »

Tracy Chevalier: Tyttö ja helmikorvakoru

Jos tykkää taiteesta, historiasta ja kirjallisuudesta, niin Tyttö ja helmikorvakoru on napakymppi! Luettuani kirjan, en ole saanut sitä mielestäni. Sen mukaansatempaava tenho oli käsittämätöntä. Tarina eteni 1600-luvun Hollannissa niin sujuvasti, ettei kirjaa meinannut raaskia käsistään päästää. Toisaalta ei olisi raaskinut lukea, sillä ei oli... Lue koko vinkki »