Kiirastuli on varmaan eräs Suomen tunnetuimmista runoteoksista, mutta itse kirjoittaja, Yrjö Jylhä, on varmasti henkilönä jäänyt hieman tuntemattomammaksi. Tässä kirjassa hänestä kerrotaan tarkemmin, paljon asiaa ja runoja, henkilökohtaisia asioita sekä ihmissuhteita, jotka eivät varmaan ole ns. suurelle yleisölle tuttuja.
Runoilijana häntä arvostettiin jo ennen sotavuosia. Monelle uusi asia lienee, että hän oli eräs Tulenkantajien perustavista voimista, Nuoren Voiman Liiton merkillisen vahva ja outo runoilija. Runoilija, joka kirjoitti muun muassa nyrkkeilystä, muusta urheilusta ja härkätaistelusta — voimalla ja synkällä vimmalla. Hänen varhaiset rakkausrunonsa ovat myös osittain raivoisan kiihkeitä, synkkiä, mahdollisesti katkeria, tummasävyisiä, mutta silti kaipaavia ja odottavia, osittain tunnustaviakin. Kiihko ja vimma on kuitenkin läsnä kirjoitti hän mistä tahansa.
Sota merkitsi Jylhälle paitsi suurta elämänmuutosta ja tunnetuimpien runojen tuottamista, myös oman itsensä koettelemista johtajana ja taistelijana muiden joukossa. Hän kertoi kokemuksistaan paljon kirjeissään, jotka tähän asti ovat pysyneet piilossa. Näissä hän käy läpi myös suhdettaan vaimoonsa ja oloihin kotirintamalla, tavallistakin vaikeampiin asioihin.
Suuren osan elämäntyöstään hän teki taitavana kääntäjänä, vaikka kielitaito ei aina riittänytkään. Hän käänsi usein jopa sanakirjan avulla, silti mainion kielitajun omaavana ja vivahteet omaksuen.
Jylhän maine kesti aikansa, kunnes alkoi hiljaa hiipua – kuten mies itsekin. Sairaudet alkoivat koetella jo varhain, kärsimyksestä tuli epätoivottu toveri, sieluakin särkevä asia. Urheilullinen, kiihkeä ja komea mies oli sortumassa. Hän päätyi lopulliseen ratkaisuun, aivan liian varhain, mutta itse kaiken tarpeellisen valmistellen ja päätöksensä tehneenä.
Jäljelle jäivät työt, jotka vieläkin muistetaan. Tunnetuimpina juuri Kiirastuli sekä Hyvästi, Kirvesmäki. Kirjassa on kerrottu tarkemmin Jylhän kaikkien runokokoelmien syntyhistoriasta sekä ennen sotaa että sodan keskellä sekä niiden taustasta ja tematiikasta. Pääpaino kirjassakin on sotakokemuksilla, joka lienee luonnollista tuotannon arvostusta ajatellen.
Kirjassa on paljon ainakin itselleni uutta ja tuntematonta aineistoa. Mielenkiintoinen, mittava, vahva ja avartava selvitys Jylhän taustasta ja elämästä, joka antaa uutta merkitystä myös hänen runoilleen. Suosittelen kaikille kotimaisesta kirjallisuudesta, erityisesti tietysti Yrjö Jylhästä ja runoudesta, kiinnostuneille. Tämä on tietääkseni ensimmäinen Jylhästä laadittu perinpohjainen elämäkerta, kiinnostavine anekdootteineen ja kirjeineen sekä aikalaisten kertomuksineen. Mukana on kattava bibliografia, josta myös löytyy paljon uutta tietoa.