Tämä jos mikä on maahaastekirja. Fabriikki Kustannus palvelee taas maahaastelukijoita tuomalla suomennetun kirjallisuuden kartalle uuden maan: Yössä vuori roihuaa on ensimmäinen suomennettu kirja Päiväntasaajan Guineasta.
Kirjan nimetön kertoja muistelee lapsuuttaan pienellä saarella Atlantilla. Oletettavasti kyse on Annobónista, jossa kirjailija Juan Tomás Ávila Laurel on varttunut, eli hyvin syrjäisestä paikasta on kyse. Saarella eletään hyvin perinteisesti: naiset viljelevät taroa ja maniokkia, miehet kalastavat.
Varsinaista juonta kirjassa ei ole, vaan kirjailija kertoilee eletystä elämästä. Kaikenlaisesta on pulaa ja elämässä on lapsen silmin katseltuna paljon vaikeasti ymmärrettävää. Miksi perheen isoisä istuu vain huoneessaan, eikä viihdy muiden miesten seurassa ja tuo kalaa kotiin?
Kirja kertoo myös koko saarta ravistelleista vastoinkäymisistä. Metsäpalo tekee tuhojaan ja kolera niittää synkkää satoaan saarella. Näillekin tapahtumille löytyy selityksensä ja seurauksensa.
Kovin kevyttä luettavaa Yössä vuori roihuaa ei pienestä sivumäärästään huolimatta ole. Mukava tuttavuus kuitenkin. En suosittelisi kepeän lukemisen ja hyvien juonten ystäville, mutta jos mielit maailmankuvaasi laventaa ja tutustua afrikkalaisen kirjallisuuden eri puoliin, toista Päiväntasaajan Guineasta olevaa kirjaa ei tähän mennessä ole suomennettu.