Erilainen rikosromaani, poliisiromaani, jännitys- ja kauhuromaani – kaikkea tätä samassa teoksessa.
Westinin perhe muuttaa Öölantiin, vanhaan kartanoon. Kartanon historiassa on tapahtunut outoja asioita jo sen rakentamisesta lähtien ja tapahtuu edelleen. Kirjan yhtenä juonteena kulkee Öölannin historia ja tapahtumat, myös kartanon ja majakoiden historia. Öölannin kesäasutuksen myötä rikollisuuskin on kasvussa, huumeiden salakuljetus ja kesämökkien ryöstöt ovat arkipäivää. Paikallisena lähipoliisina aloittaakin uusi työntekijä, Tilda, joka sotkeentuu tahtomattaan kaikkeen tapahtuvaan ja jo tapahtuneeseen myös oman menneisyytensä kautta.
Westinin perheelle tapahtuu murheellisia asioita. Toisaalta heillä tuntuu käyvän myös erikoisia yöllisiä vieraita. Kaikki saa lopulta selityksensä, ainakin jonkinlaisen, erään poikkeuksellisen kovan talvisen myrsky-yön jälkeen. Vähiten asiaan ei vaikuta erään vanhuksen kertomukset, löytynyt kirja sekä se, että Tildalla on myös sukua saaristossa…
Johan Theorin on kuvannut saariston mahtavaa luontoa ja merta hienosti sekä paneutunut paikallisiin tarinoihin ja kertomuksiin. Tämä tuo kirjaan merkillisen, hiukan yliluonnollisen ja mystisen aspektin, joka puolustaa paikkaansa hyvin tarinan edetessä. Erinomaisesti kuvatut luonnonolosuhteet ja pienet merkilliset tapahtumat luovat melkoisen hyytävän ja piinallisen tunnelman.
Yömyrsky on varsin poikkeava teos, erinomainen sekoitus historiaa, jännitystä, kauhua ja erään perheen tarinaa, normaalia rikostutkintaa sekä kohtalokas loppuhuipennus. Itse pidin tästä ja suosittelen tätä kaikille rikoksen, kauhun sekä yliluonnollisen ystäville ja muillekin. Tutustukaa ihmeessä, jälleen hieman erilaista, uutta pohjoismaista kirjallisuutta!