Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Takana päiviä jolloin puhuin vain matkoista
ja öitä jolloin en kääntynyt katsomaan
mikä minua jahtaa.
Runoteoksen nimi on hyvin kuvaava, sillä se on kuin matka, jossa todellisuus alkaa unesta. Runojen kertoja myös pohtii usein uniaan. Lukiessa huomasi itsekin välillä miettivänsä, että voiko unessa nähdä unta. Toimii sekä tarinana että yksittäisinä runoina.
Raista tulee Rai, kun hän kadottaa rain ja rain. Tästä matka alkaa kulkien kaukomaista lapsuuden lähiöihin, mutta päätyen lopuksi hyvin suomalaiseen Suomeen. Rai tuntuu olevan välillä minä ja välillä hän.
Runojen pääteemoja ovat naisen elämä, kasvu ja lapsuudesta kumpuavat asiat. Monesti matkan tai unen kautta kuvattuna. Naiset ovat tuntevia, energisiä ja toimeliaita. Kontrasti naisten ja miesten välillä on melkoinen, mutta silti myös mies on koko ajan matkassa mukana ja runojen naiset osaavat käsitellä miehiä, niitä outojakin.
Päätösruno Suomi on kuin kotiinpaluu, jossa yrittää nähdä kotimaansa eri silmin, mutta löytääkin tuttuja asioita. Siinä on ironiaa ja piikkejäkin, mutta hyväksyvään sävyyn. Runoa on erityisen herkullista lukea, kun tietää sen kirjoitetun ennen kuin Newsweek rankkasi Suomen maailman parhaaksi maaksi.
Samalla kotiin palaa myös Rai, joka on löytänyt kadottamansa. Kyydissä on myös lukija, jolla on etuoikeus aloittaa mielenkiintoinen runomatka milloin vain uudestaan.
Suomi, sinä olet tuhansien järvien ja spurgujen maa.
Oikealta silvottu kaunotar,
jonka vedet me likasimme
jonka metsiin eksyneet muutimme villieläimiksi.
