On yleisesti tunnustettu totuus, että naimaton mies, jolla on huomattava omaisuus, on välttämättä vaimon tarpeessa.
Näyttämö on rakennettu, asetelma on valmis. Esirippu nousee. Jane Austen iskee tyrmäysiskun jo ensimmäisessä virkkeessä. Tyylilaji, sävy, miljöö, kaikki on valmista. Iätön rakkaustarina Ylpeys ja ennakkoluulo voi alkaa. Antaa kerronnan viedä!
Kysehän on parikymppisen Elizabeth Bennetin ja rikkaan herra Darcyn sydänten vähittäisestä virittymisestä samalle taajuudelle. Kaikki arvaavat pääasialliset juonenkäänteet jo melkein alusta alkaen, kuten romanttiseen tyyliin sopii, mutta tarinalinjan selkeyden vuoksi Jane Austen pääsee keskittymään sankarittarensa, viiden nuoren naisen sisaruskatraan toiseksi vanhimman, sielunliikkeisiin. Elizabeth on älykäs, sanavalmis ja oikeudentuntoinen – eivät välttämättä paras mahdollinen yhdistelmä ajan morsianehdokkaalle – ja hän pakottaakin herra Darcyn vähin erin muuttamaan kopeaa ja sulkeutunutta suhtautumistaan ympäristöönsä.
Ylpeys ja ennakkoluulo osoittautui todella myönteiseksi lukukokemukseksi. Siinä on paljon huumoria ja ironiaa, paljon enemmän kuin ennakkoluuloissani kuvittelin. Austen tekee jatkuvaa pilaa ajan säätyläisistä ja heidän ”kunniallisista” tavoistaan. Austen herkuttelee Bennetin sisaruskatraan nuorimpien idioottimaisella koketeerauksella, rouva Bennetin silkalla hölösuisella höperyydellä, puisevan kirkonmies Collinsin älyn hitaudella ja kaikkiaan koko maalaisseurapiirien naurettavuudella, jossa yhden poikamiehen ilmaantuminen tai häipyminen aiheuttaa puheenaiheita kokonaisen talvikauden tarpeisiin.
Mutta paitsi ironiaa, Austen tavoittaa myös olennaista ja ajatonta syvällisyyttä rakkauden vähittäisestä syttymisestä. Inhosta epäuskon kautta mahdollisuuteen. Austen antaa päähenkilöidensä luonteiden muuttua juuri sen verran kuin tarvitaan kahden sydämen yhteensaattamiseksi. On hienoa päästä kärpäseksi kattoon tähän suureen näytelmään.
Ylpeyden ja ennakkoluulon 200-vuotisjuhlan kunniaksi ilmestynyt uusi suomennos on mestarikääntäjä Kersti Juvan loistelias työnäyte. Juva sanoo jälkisanoissaan, että hän on pyrkinyt välittämään suomeksi lukemisen nautintoa. Hänen mukaansa kirja on englanniksi ”hykerryttävän hauska”. Sitä se on nyt suomeksikin. Suunnattoman suuri ja ennakkoluuloton suositus jokaiselle!