Pohjoisislantilaisen makeistehtaan toimitusjohtajan vaimo putoaa kumiveneestä jokeen firman virkistyspäivänä, ja menehtyy lopulta saamiinsa vammoihin. Tapaus vaikuttaa onnettomuudelta ja painuu pian unohduksiin, kun vielä samoihin aikoihin Akureyrin kaupunkia kohauttaa suositun lukiolaispojan murha. Vastikään Akureyrin paikallistoimitukseen siirtynyt iltapäivälehden toimittaja Einar raportoi lehteensä molemmista tapauksista. Kuten arvata saattaa, kumpikaan tapauksista ei ole lopulta suinkaan yksinkertainen. Onko kuolemilla jopa jotain yhteistä?
Einar joutuu elämään jatkuvien aikarajojen ja epäkiitollisten työkomennusten ristipaineessa, ja raportoimaan Reykjavikiin idioottimaiselle uutispäällikölle mielestään täysin toisarvoisista asioista. Einar kuitenkin onnistuu pääsemään jyvälle kuolemantapauksista ja niiden syistä. Kaiken takana näyttäisi olevan muutamaa vuotta aiemmin kuvattu nuorisoelokuva, jossa kuollut lukiolaispoika oli näytellyt pääosaa. Kun yksi Einarin iltapäivälehteen haastattelema lukiolaistyttö päätyy itsemurhaan, ja kun käy ilmi, että toinen nuorisoelokuvan pääosan esittäjistä oli kuollut jo pari vuotta aiemmin, alkaa aivan liian nuoria ruumiita olla jo liikaa.
Arní Thórarinssonin monilla palkinnoilla palkitun dekkarin Pohjois-Islanti on jokseenkin masentava paikka. Ihmiset hakevat lääkkeistä ja alkoholista sekä yleisestä rettelöinnistä edes jotain sisältöä elämäänsä. Tässä ympäristössä jopa itsevarma lukiolainen voi kuvitella nousevansa ylitse muiden. Kunnianhimossaan ja vallanjanossaan nuorukainen hakee innoitusta islantilaisesta mytologiasta ja vanhasta faustilaisia sävyjä sisältävästä näytelmästä.
Tapahtumien edetessä kohti surullista loppuaan lukija seuraa yhä vakavampana alkujaan melko kepeää ja hitaasti käynnistyvää dekkaria. Lopputulos on viihdyttävä jännäri, jonka henkilöhahmoista ja heidän sopeutumisestaan pohjoisiin oloihin voisi lukea lisääkin. Suosittelen.