Kirjailija toteuttaa haaveensa ja ostaa vanhan kansakoulun pohjoisesta, lähes kuolleesta kylästä. Aikomuksena on ensin tehdä vähän remonttia ennen perheen tuloa ja idylli onkin valmis. Tilaa, rauhaa ja vapaus kirjoittaa.
Väliaikoina hän kulkee kylällä ja jututtaa siellä vielä asuvia ihmisiä. Kukaan ei oikein halua kertoa, mitä koululla on tapahtunut. Jotakin järkyttävää ja yllättävää ilmeisesti, kyläläisten reaktiot ovat kovin outoja ja lähin naapurikin pidättyvä. Kirjailijan olisi tarkoitus myös tarttua kirjoittamiseen kaiken tämän keskellä, mutta se ei ota sujuakseen. Jokin häiritsee ja ajatukset liikkuvat lähinnä talossa ja naapureissa.
Kirjan sisään on sitten kirjoitettu varsinainen tarina koulun aikaisemmista tapahtumista, jotka olivatkin varsin karmaisevat; mustasukkaisuutta, alkoholia ja se lopullinen ratkaisu. Koulun entisen talonmiehen ja hänen perheensä tragedia vaikuttavat vieläkin entiseen asuinympäristöönsä. Perheen muuttaessa nämä tapahtumat ja koulun ilmapiiri tuntuvat vaikuttavan vielä kaikkiin ja kaikkeen nykypäivänäkin… Rakennus pitää edelleen sisällään salaisuutta, tytär alkaa reagoida oudosti mm. saunassa eikä vaimokaan enää viihdy paikassa.
Ehdoton löytö, minä pidin tästä tarinasta. Melko pienin keinoin esiin tuotu ahdistava ja hyytävä tunnelma saavat näin syyspimeässä aivan uusia merkityksiä, hrrr. Hyvä idea tuoda myös tyypillinen suomalainen, rauhallinen maalaisympäristö kauhun leikkikentäksi!