Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Pakolaisjärjestö UNHCR:n johtajan Filippo Grandin mukaan Syyria on aikamme suurin humanitaarinen ja pakolaiskriisi. Sota on jatkunut viisi vuotta ja yli kymmenen miljoonaa syyrialaista on joutunut pakenemaan katastrofin alta, joko maan sisäisenä pakolaisena tai ulkomaille. Jäljelle jääneet ihmiset ovat keskellä ei mitään, koska maan infrastruktuuri on monin paikoin tuhoutunut maan tasalle. Uutisotsikoissa luvuissa on meille käsittämättömän monta nollaa, kun puhutaan kuolleista, haavoittuneista, kadonneista tai vaikkapa sodan aikana syntyneistä ja vain sotaa ja väkivaltaa nähneistä lapsista. Satojatuhansia, miljoonia, ihmismassaa. Miten erottaa ihminen tämän vyöryn keskeltä?
Lotta Nuotion kirjassa Yksi miljoonista näkökulma vaihtuu; massat ja miljoonat ovat taustaa ja keskiöön nostetaan yhden syyrialaismiehen kokemukset ja selviytymistarina. Mies saa kirjassa peitenimen Modi, sillä näitä tarinoita ei oman ja läheisten turvallisuuden kustannuksella kevyesti huudella julki.
Ennen kriisin puhkeamista Modi viettää mukavaa nuoren miehen elämää perheen ja ystävien parissa. Hän suorittaa kirurgiharjoitteluaan sairaalassa ja tulevaisuus näyttää lupaavalta. Kaikki muuttuu hetkessä, kun sairaalaan alkaa virrata haavoittuneita potilaita ja armeijan joukot kansoittavat sairaalan käytävät. Modi saa samassa unohtaa harjoittelut ja tehdä lääkärin työtään vuorokaudet ympäri. Virallisesti hän ei ole kenenkään puolella, mutta pyrkii huomaamattomasti auttamaan mahdollisimman paljon potilaitaan ja suojelemaan heitä presidentti Bashar al-Assadin totalitaariselta hallinnolta. Kuten hirmuhallinnossa yleensäkin, pelkät vihjaukset, harkitsemattomasti lausutut kritiikin sanat ja olettamuksetkin riittävät lyömään epäillyn leiman ihmiseen. Kun Modi joutuu pidätetyksi ja heitetään vankilaan, edessä on kuukausien kidutus epäinhimillisissä oloissa. Armeijan hallintokoneistosta ei vapauduta syyttömyytensä todistamalla, mutta lahjonta ja vaikutusvaltaisten ihmisten sana saattaa toimia. Modin vanhemmat onnistuvat saamaan poikansa vapaaksi ja kokemansa jälkeen Modille on selvää, ettei entiseen ole paluutta. Hänen on yritettävä pakoon kotimaastaan.
Aluksi Modin tavoitteena on päästä Turkkiin ja aloittaa uusi elämä siellä. Hän selviää vaarallisesta pakomatkasta, mutta pettyy ja turhautuu Turkin tilanteeseen, kun töitä ei ole tarjolla. Modihan on vain yksi pisara suuren pakolaisaallon meressä, joka Syyriasta on valunut juuri Turkin suuntaan. On vain yritettävä eteenpäin, Kreikkaan ja siitä edelleen turvallisemmille vesille. On punnittava salakuljettajien tarjouksia ja päätettävä keneen voi luottaa. Näille reissuille ei oteta matkavakuutusta eikä henkivakuutusta, usein on tartuttava häviävän pieneen toivoon. On raavittava kokoon rahat ihmissalakuljettajalle, joka sitten pitää sanansa tai ei pidä. Selvää on lopulta vain se, että salakuljettajan lompakkoon uppoaa sievoinen summa rahaa.
Lotta Nuotion kirja on polttavan ajankohtainen. Se on karua, rankkaa luettavaa eikä valitettavasti tunnu liioittelevan yhtään pakolaisten arkitodellisuutta. Kirja auttaa ymmärtämään Syyrian tilanteen taustaa, jokapäiväisten uutisten virtaa ja katkoo toivottavasti myös terävimmät kärjet turhalta asenteellisuudelta. Kun on lukijana elänyt mukana Modin pakomatkassa, elintasopakolaisen leimaa häneen ei saa liitettyä mitenkään – olkoonkin, että hän on saanut rahat järjestymään matkoihinsa ja olkoonkin, että hänellä on kännykkä joka hetki mukanaan. Kun on jättänyt taakseen perheensä ja ystävänsä, puhelin nousee yhteydenpitovälineenä arvoon arvaamattomaan. Enkö itsekin haluaisi vastaavassa tilanteessa viestittää perheelleni; olen perillä ja hengissä.
Intiaanit sanovat viisaasti, ettei tule arvostella toista, ennen kuin on kulkenut kaksi viikkoa hänen mokkasiineissaan. Ehkä siinä on riittävästi syytä lukea tämä kirja, enemmän ymmärtääkseen.
