Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ilmastonmuutoksesta kertoville kirjoille on epäilemättä tilausta. Marjo Heiskasen Yhteen hiileen : Mistä ilmastonmuutoksessa on kyse ja mitä me voimme sille tehdä? eroaa lähestymistavassaan muista kirjoista siinä, että se on ennen kaikkea nuorisolle suunnattu teos. Siitäkin huolimatta teosta voi suositella kyllä ihan kaikille, jotka eivät ole vielä aiheeseen tutustuneet sen kummemmin; perusasioista aloittava teos on nimittäin ilahduttavan selkeästi kirjoitettu.
Kirjan ensimmäinen puoli kertoo mitä kaikkea luonnossa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tapahtuu, ja jälkipuolisko keskittyy siihen mitä ihmiset voivat asialle tehdä. Vaikka kirjan kansi on kieltämättä hieman tylsä, niin kirjan sisältö yllättää siinä mielessä, että se on tyylikkäästi ja selkeästi kuvitettu: kerrankin infografiikoiden esitystapaan on kiinnitetty sitä huomiota mitä ne ansaitsevat. Graafikko ja kuvittaja Jussi Kaakisen kädenjälki on kaikkiaan komeaa katsottavaa.
Huomionarvoista kirjassa on myös sen suomalainen näkökulma. Kirjan teemasivujen kautta eri alojen tutkijat pääsevät valoittamaan keskeisiä ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä omalla alallaan. Miten pitäisi esimerkiksi ratkaista erittäin saastuttavien teräksen, kalkin ja sementin tuotanto? Sementti on bulkkitavaraa, jolla on maailmanlaajuinen hinta ja jota on helppo tehdä missä vain. Mikäli sementin tekeminen Euroopassa muuttuu kalliimmaksi, sen tuotanto on helppo siirtää jonnekin muualle. Oman maan päästöt näyttävät tällöin kyllä hyvältä, mutta ongelma ei ole oikeasti poistunut minnekään, kuten uusiutuvien energia-järjestelmien professori Esa Vakkilainen huomauttaa. Tämä on mielestäni tärkeä huomio, sillä turhan usein keskustelu tuntuu keskittyvän puhtaasti siihen mitä teemme oman maamme rajojen sisäpuolella, mutta vähemmän puhutaan siitä miten helppoa on siirtää saastuttava toiminta toisten valtioiden kontolle.
Entäpä suomalaiset metsät sitten? Metsien hiilensitomiskyky on on ilmastonmuutoksen hillinnässä oleellinen, mutta kaikki metsätyypit eivät ole siinä yhtä tehokkaita kuin toiset. Metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksien professori Jaana Bäck valoittaa puolestaan nykyisten yksilajisten puustojen ongelmia, verrattuna sekametsiin, jotka ovat paitsi parempia hiilensitojia niin myös kestävät kuivuutta ja tuhohyönteisiä paremmin.
Itselleni nämä asiantuntijoiden näkökulmat olivat ehkä parasta antia kirjassa, sillä ne syventävät sitä kuvaa, miten monimutkaiset ja yllättävät vuorovaikutukset vaikuttavat ilmastonmuutoksessa, ja myös mistä asioista olemme vielä tutkimusten valossa epävarmoja.
Ilmastonmuutoksesta hyvää perusteosta etsiville Yhteen hiileen on kaikkiaan oikein oivallinen ja helposti lähestyttävä valinta, suosittelen!