Mitäs mitäs? Pirisen Villen edellisen Yhesti yhes X paikas -albumin julkaisusta on jo kuusi vuotta? Niin se aika kulkee, pohtii tekijä itsekin. On siis tullut korkea aika jatkaa urbaanilegendojen työstöä. Aiempien lipareiden formaatti on ollut esitellä jollekin tyypille jossain sattunut tilanne, yleensä yllättävä tai makaaberi (tai useimmiten molempia) ja tehdä sitten pika-analyysi aiheesta: miksi se on kiinnostava, miksi hauska tai miksi se kannattaa huomioida.
Yhesti yhes yhennestoista paikas on periaatteessa samaa tavaraa, mutta pohdinnan ja pohjustuksen osuus on selvästi aiempaa suurempi. Aiheet myös seurailevat toisiaan limittyen vapaammin, ja asiastahan pitää poiketa kakalla käynnin ajaksi, jonka ajan (useita sivuja albumista) täyttää mäyräkoiranpennun pyöriminen kertojan olohuoneessa. Kakkaa ja muita eritteitä käsitellään muutenkin, kuten odottaa sopii, ja Ville Pirinen vetelee näistä langoista sangen synkeää arjen tragikomediaa. Ja on samalla hillittömän hauska sekä terävä.
Filosofisemmaksi Pirinen heittäytyy pohtiessaan, miksi kaikki on niin vaikeeta. Tulokulma aihepiiriin on lapsen, mutta mikseipä se siitäkin liukuisi viisikymppisen sarjakuvanikkarin arjen haasteisiin. Hyviä huomioita viihdyttävä albumi on pullollaan, ja itse sarjan pitkäaikaisena fanina nostankin tämän perinteistä kaavaa kevyesti uudistavan 11. osan jopa koko sarjan parhaimmaksi. Parhaaksi tähän mennessä? Tuleehan näitä lisää?