Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Iso säätiö antaa monivuotisen rahoituksen teatteria, kuvataidetta ja kirjallisuutta yhdistelevälle hankkeelle, jossa kirjan kertoja on mukana. Ruumiillisuutta käsittelevään työryhmään otetaan mukaan H, taiteilija, joka vaikuttaa aiheen asiantuntijalta. Kertoja alkaa ystävänsä ja H:n kanssa työstää taidetta, mutta pian taiteellinen työ saa seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan piirteitä. Taustatutkimusmatka Berliinin onkin itse asiassa seksiklubeilla kiertelyä.
Vaan mitä tapahtuu, kun kertoja nostaa asian esiin työpaikallaan, Taideyliopistossa? Eipä paljon mitään. Jollakulla on ”kokemus epäasiallisesta kohtelusta”. Laitoksen kulttuuriin kuuluu hiljainen hyväksyntä eettisesti kyseenalaiselle toiminnalle, etenkin jos sitä tekevät arvostetut taiteilijanerot. Miten sitä paitsi voi edes tehdä taidetta, jos pitää jatkuvasti varoa rajojen rikkomista?
Kertoja ajautuu kammottavaan kafkamaiseen limboon, jossa seksuaalisen väkivallan kokemuksista ei saa puhua, koska asiaa ei ole oikeudessa todettu rikokseksi. Ei siis saa puhua rikokseen viittaavin termein. Ei siis oikeastaan saa puhua kokemuksestaan ollenkaan, jolloin se kokemus ikään kuin lakkaa olemasta olemassa. Mutta ainakaan herkkää taiteilijaneroa tai laitoksen institutionaalista ylpeyttä ei ole loukattu.
Yhdellä meistä on kokemus epäasiallisesta kohtelusta tuntuu vahvasti henkilökohtaiselta ja omakohtaiselta. En ole kuitenkaan erityisen kiinnostunut, onko se totta, ovatko nämä asiat tapahtuneet ja kuka H on. Minusta tässä on kiinnostavampaa se yleinen taso: tällaista seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta on, näin sitä institutionaalisella tasolla vaiennetaan ja hiljennetään ja suojellaan, tällaista on käytännössä raiskauskulttuuri.
Väistämättä mieleen tulee Susanna Hastin Ruumis/huoneet, jossa pureuduttiin niin ikään syvälle seksuaalisen väkivallan jättämiin traumoihin. Tässä asetelma on erilainen, mutta uhrin kohtelussa paljon samaa vähättelyä ja kyseenalaistamista. Tämäkin on tärkeää, tarpeellista kirjallisuutta, sekä naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan yleisyyden vuoksi että ravistelemaan instituutioiden tapaa hiljentää uhreja ja lakaista ongelmia maton alle.
