Kukaan ei varmasti voi väittää, ettei ole kuullut nimeä Björn Wahlroos – milloin missäkin yhteydessä. Siksi on erikoista, että hänestä ei aikaisemmin ole kirjoitettu laajempaa henkilökuvaa tai elämäkertaa. Tämä on epävirallinen elämäkerta, Wahlroos itse ei ole osallistunut kirjaan edes suostumalla haastateltavaksi. Silti tai ehkä juuri siksi tämä on järjestelmällinen, raikas ja ilman ennakkoluuloja ja -käsityksiä laadittu laadukas elämäkerta ainutlaatuisesta henkilöstä.
Kirjassa käydään läpi Wahlroosin koko elämä lapsuudesta ja nuoruudesta aina nykyisiin kissanpäiviin. Esille tulee varmasti monelle yllätyksiä ja totuuksia. Työryhmä on kuitenkin tehnyt tarkkaa työtä, asioita on selvitetty perinpohjin eikä luuloille ja otaksumille juuri jätetä tilaa. Elämäkerta piirtää esiin rahasta ja vallasta pitävän miehen kuvan, joka myös osaa antaa arvoa perhe-elämälle ja harkituille ystävyyssuhteille.
Pankkimaailmasta ja liike-elämästä ei varmaan voi keskustella mainitsematta Wahlroosin nimeä. Hän on ollut vaikuttamassa niin moneen suurempaan talouselämän kuvioon, ettei niitä kannata tässä edes luetella. Edelleenkin hänellä näyttäisi olevan huomattavan runsaasti rahaa sekä ainakin jonkinlaista taustavaltaa sekä talouselämässä että politiikassa. Hän on mainio keskustelija, vaikka saattaa toisinaan käyttäytyä terävästi tai jopa ylimielisesti. Hänet tunnetaan kaikkialla Pohjoismaissa ja Ruotsin kuningas vaimoineen kuuluu myös hänen ystäväpiiriinsä. Piiri on muutenkin ilmeisen vaikutusvaltainen, rahakas ja aikaansaava usealla eri taholla.
Viimeiset vuodet Wahlroos on istunut eri säätiöissä sekä perustanut myös omaa ja vaimonsa nimeä kantavan säätiön – näissä on hyvä olla jäsenenä ja jakaa rahaa – sitä rahaa, joka vieläkin poikii hänelle lisää jossakin. Kulttuuritekona hän on kunnostanut vanhan Åminnen kartanon Halikossa entiseen loistoonsa ja hänet voi hyvinkin kuvitella kartanon mailla vähintään kuuluisien aatelisten manttelinperijänä.
Elämäkerta on mainio näyte siitä, miten 25 ennakkoluulotonta journalismin opiskelijaa ja yksi kuvajournalisti ohjaajansa johdolla saa aikaan. Se on tutkivan journalismin työpajan hieno lopputyö, joka ansaitsee lukijansa sekä kiitokset niin tekstin sujuvuudesta kuin herkullisista pienistä lisätiedoistakin. Kirjan lopussa on runsas luettelo lähteistä, henkilöluettelo sekä mielestäni hyvä yhteenveto siitä, mitä Björn Wahlroos tekee ja omistaa juuri nyt…
Elämäkertana tämä on parempi kuin osasin itse odottaakaan; suosittelen kaikille, jotka haluavat tietää lisää Wahlroosista sekä henkilönä että ilmiönä ja ehkä jo tavallaan instituutionakin.