Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Lifin pomo kutsuu hänet keskustelemaan kanssaan. Työpaikka kaupungin katakombeissa on mennyttä, mutta Lif ei saa aivan tavallisia potkuja. Pomo puhuu omituisia, lyö Lifille kassasta neljä tonnia käteen ja käskee suunnata vuorelle.
Niin, vuorelle. Kaupungin keskellä kohoaa vuori, jota ei ole merkitty karttoihin. Sen huippu on sumun peitossa, eikä kukaan ole koskaan käynyt siellä – tai jos onkin, ei ainakaan ole koskaan palannut hengissä takaisin. Nyt sumu on nousemassa ja vuori paljastumassa, pikkuhiljaa, ja Lifin pitäisi kiivetä vuorelle.
Lif pitää pomoaan hulluna, mutta kun samaa käskyä alkaa käydä muiltakin tahoilta, ei auta kuin totella – etenkin kun kaupungissa alkaa vallita melkoinen maailmanlopun meno, jota on pakko paeta johonkin suuntaan.
Vuori on nopeasti etenevä tarina, joka ei turhia kiertele ja kaartele. Tarinassa on sopivasti arvoitusta, joka aukeaa matkan edetessä. Toki jos viikinkitarunsa tuntee ja Ragnarökin käänteet ovat selvillä, osa tarinan mutkista on etukäteen tuttuja. Tulkinta on kuitenkin tuore ja tarinan henkilötkin ovat lopulta hauskasti tietoisia, missä tarinassa ovat mukana.
