Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Nimensä mukaisesti Voitto käsittelee pitkälti voittamista ja voittamisen kulttuuria. Voitontahtoa. Sofia Blanco Sequeiros kirjoittaa esseekokoelmassaan mielenkiintoisista lähtökohdista: hän on kilpaurheilija – miekkailija – ja tieteenfilosofi.
Ensimmäinen essee käsittelee Cheekiä. ”Cheek ei edustanut maailmankuvaani tai esteettisiä mieltymyksiäni; en halunnut olla Cheek, en halunnut kuulua häntä palvovaan fanijoukkoon. Sitten kuulin, kuinka Cheek sanoitti jotain mahdotonta kunnianhimosta”. Blanco Sequeiros pureutuu pintaa syvemmälle Cheekin julkisuuskuvaan, kriitikoiden odotetusti nuivaan vastaanottoon ja kansansuosioon. Essee on selvästi kiinnostavampi kuin Cheek itse.
Sössöttäjätalkoot tarkastelee voitontahdon ilmenemistä niin tieteenfilosofiassa kuin kilpaurheilussa, varmuutta ja epävarmuutta. Asiaan liittyvät niin Kimi Räikkönen osana formulasirkusta kuin toivoa ja toivottomuutta ja ilmastonmuutosta.
Essee Ihmisen kuolema käsittelee hyvinkin ajankohtaista aihetta: naisten asemaa kilpaurheilussa, etenkin sellaisten naisten, joiden keho ei osu täydellisesti siihen lokeroon, jollainen naiselle kilpaurheilun maailmassa on suotu. Viimeksi olympialaisten aikaan roihahtanut keskustelu transnaisista ja testosteronirajoista osoitti, että tässä kohtaa maailma on kaikkea muuta kuin valmis, ja tähän keskusteluun Blanco Sequeiros osallistuu omasta kilpaurheilijan ja tieteenfilosofin näkökulmasta. Valmiita vastauksia ei tästäkään esseestä saa, mutta ainakin arvokasta lisävalaistusta sen suhteen, kuinka monimutkaisesta asiasta on kyse, ja millaisia julmuuksia ja vääryyksiä tilanteeseen tällä hetkellä liittyy.
Neljännessä esseessä Blanco Sequeiros rinnastaa ”mies ja avaruus” -elokuvat yksinäisine heerosmiehineen mielenkiintoisella tavalla feministisen noituuden kanssa. Molemmat ilmiöt tutkiskelevat pohjimmiltaan samankaltaisia aiheita, vain kovin erilaisista lähtökohdista. Lopuksi tarkastellaan vielä voittamisen kielen hajoamista Kaija Rantakarin runouden ja bolivialaisen virtuaalitaidegallerian kautta.
Voitto on mielenkiintoinen esseekokoelma, jota on helppo suositella ainakin kilpaurheilun maailmasta kiinnostuneille. Ihmisen kuolema on arvokas lisä keskusteluun naisurheilusta ja Cheek-essee Rakkaus, joka jää muuten vain mielenkiintoista kulttuurikeskustelua. Nämä kaksi esseetä nousevat teoksesta mielestäni kirkkaimpina esille. Esikoisteokseksi vallankin Voitto on oikein kelpo suoritus, ja odotan mielenkiinnolla, millaista ajattelua Sofia Blanco Sequeiros meille seuraavaksi esittelee.
