Kirjan otsikko esittää melko omituisen kysymyksen. Vastaus on tietenkin, että ihminen kuolee vain kerran. Mutta miksi sitten ruotsalaistunut thaimaalainen Jaidee Kunchai löytyy kuolleena pusikoituneelta Mälarenin saarelta, vaikka hän sai surmansa jo tapaninpäivän tsunamissa Khao Lakissa vuonna 2004? Uusi visainen juttu Ruotsin tunnetuimmalle rikoskomisariolle Evert Bäckströmille ja hänen ryhmälleen!
Olen tottunut odottamaan laatua Leif GW Perssonilta, eikä Voiko kuolla kahdesti petä. Persson on jälleen kerran perusteellinen poliisitutkimuksista kertoessaan. Tyypilliseen Perssonin tapaan kirjalla ei ole yhtä yksittäistä päähenkilöä, vaan keskiössä on nimenomaan rikoksen selvittäminen prosessina. Vanhan kehnon Bäckströmin lisäksi kerronnan fokuksessa vuorottelee ainakin puolenkymmentä muuta lainvalvontaviranomaista – elämänmakuisia henkilöitä. Perssonin etenemistyyli on hieman jaaritteleva ja verkkainen, silloin tällöin melko pitkällekin henkilöiden vapaa-ajanviettotapoihin unohtuva, mutta mielelläänhän tätä lukee. Bäckström-kirjoihin liittyy aina myös sopiva annos huumoria. Persson ei ota itseäänkään liian vakavasti.
Kaikkiaan Voiko kuolla kahdesti on hieno kertomus vähän liian hyvin suunnitellusta henkirikoksesta. Sen juonen peruskulun pystyy arvaamaan jo melko varhain, mutta silti mukana on yllätyksiä, jotka luovat jännitettä. Kiinnostavaa on seurata, kuinka poliisivoimat joutuvat kamppailemaan saadakseen todistetuksi sen, jonka arvaavat tai tietävät oikeaksi lähes alusta alkaen. Hyvän dekkarin ystävälle Voiko kuolla kahdesti on kelpo valinta (kuten muutkin Leif GW Perssonin teokset). Suosittelen!