Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Suomessa virkamiehet kuntien ja valtion kärkipaikoille nimitetään hyvin pienestä joukosta. Kahdeksan prosenttia kansalaisista kuuluu puolueisiin, mutta tuosta porukasta valitaan suuri osa korkeammista virkamiehistä. Silvo Kaasalainen kertoo tässä pamfletissaan, mihin poliittiset virkanimitykset johtavat.
Julkiseen tehtävään ei Suomessa haeta pätevintä vaan sopivin, oikean jäsenkirjan omaava. Virkanimitykset ovat keino pitää yllä vanhoja valtarakenteita, eikä niihin ole muuta perustetta kuin puolueiden ja puoluemeriiteillä virkaansa nimitettävien oma etu. Menettely on Kaasalaisen mukaan lain vastaista ja selvää korruptiota. Poliittiset virkanimitykset vääristävät demokratiaa ja luovat sairasta hallintoa. Julkishallinnon rakenteellinen, provosoivasti kokovartalokorruptioksi nimetty toiminta, on antanut mahdollisuuden muun muassa vaalirahasotkulle.
Kirjassa käydään läpi virkanimitysten kummallisia taustoja ja käytäntöjä valtiolla ja kunnissa sekä niiden seurauksia kansalaisten ja demokratian kannalta. Kirjassa esitetään myös vaihtoehdot nykyiselle käytännölle. Onkin taas vaalien jälkeen kysyttävä, miten yhteiskunnan etu yhä 2010-luvulla alistetaan pienten ryhmien vallanhimon tarpeisiin.
Kaasalaisen mielestä poliittiset virkanimitykset eivät kuulu demokratiaan. Niiden seurauksena poliittinen valta siirtyy luottamushenkilöiltä virkamiehille ja tämä on vastoin demokratian perusperiaatteita. Virkamiehiä ei voi vaihtaa vaaleissa ja lisäksi taustaryhmänsä luottamuksesta riippuvaiset byrokraatit asettavat puolueen edun kansalaisten edun edelle.
Rappion huippuna ovat sovitut virkapaketit, joissa puolueet jakavat avoimet huippupaikat keskenään. Tällaisista lehmänkaupoista pitäisi säätää tuntuvat rangaistukset, vaatii Kaasalainen. Hänellä on myös ehdotus, miten poliittiset virkanimitykset voitaisiin tehdä tarpeettomiksi. Jokaiseen ministeriöön pitäisi asettaa kaikkien hallituspuolueiden edustajista koostuva ohjausryhmä. Jos puolueet vahtisivat siellä toinen toisiaan, poliittisia virkamiehiä ei enää tarvittaisi.
Virkanimitysruletti näyttää, mitä puolueiden edunvalvonta tuottaa kuntien ja valtion hallinnossa. Kirjoittaja etsii myös ratkaisuja ongelmaan ja tekee vertailuja muiden maiden järjestelmiin. Hän puhuu suomalaisen demokratian ongelmasta – virkamiesvallasta…
Kaasalainen on hallintotieteiden tohtori ja kunnallispolitiikan dosentti. Hän on toiminut muun muassakunnallistalouden apulaisprofessorina Tampereen yliopistossa, Vantaan kaupungin tarkastusjohtajana ja JHTT-tilintarkastajana kunnissa. Kaasalainen on kirjoittanut alaltaan lukuisia artikkeleja ja oppikirjoja. Asiantuntemusta Kaasalaisella siis taatusti on ja kirja on mukavan provokatiivinenkin — ainakin välillä, toisinaan taas melko hyytävää luettavaa. Ymmärtääkseni hän on jäänyt eläkkeelle, muutoin tällaisen kirjan julkaiseminen tuskin olisi ollut mahdollista!
Hyvä, tällaisia kannanottoja ja pamfletteja tarvitaan! Suomessa kaivataan enemmänkin nopeaa reagointia (myös kustantajien puolelta) ajankohtaisiin ja kipeisiin asioihin sekä epäkohtiin. Tämä on hyvä esimerkki asiasta, josta on kyllä keskusteltu siellä ja täällä, mutta mitään näkyvämpää ei oikein ole tullut esille eikä varsinkaan ratkaisuja ole esitetty edes teoreettisella tasolla. Kaikkien tietämä asia on vain vaiettu kuoliaaksi.
Kirpeähkö, provokatiivinen ja suora esitystapa tekee kirjasta mielenkiintoisen ja osittain jopa huvittavan, jollei asia olisi niin tärkeä. Suosittelen tutustumaan, miten korkeammat virat ja toimet on jaettu ja edelleenkin jaetaan valtiolla sekä kunnissa.