Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Karin Ehrnrooth on kertonut oman kasvukertomuksensa. Liikuttavan ja koskettavan matkan herkän nuoren tytön matkan lapsuudesta aikuisuuteen. Jokaisella on omat kasvutarinansa, mutta tämä oli jotenkin vaan niin syvälle menevä. Koko ajan se piti otteessaan ja ainakin minun oli siihen jollain lailla paikoittain helppo samaistua.
Mielenkiintoiseksi tarinan tekee se, että kyse on kenraalin ja kreivittären tyttärestä. Voisi luulla, että tällainen lapsuus on kultalusikka suussa ruusuilla tanssimista, mutta toisin oli. Lukijaa kuljetetaan muistojen ja todella upeasti kerrottujen kuvakulmien mukana kauas lapsuuteen, aivan kuin olisi itse ollut mukana. Käsi kädessä kulkenut ne kaikki polut, kaikki mutkat ja ne yksinäisyyden surulliset hetket, voimattomana siitä, ettei sittenkään ollut mukana, lohduttamassa.
Karin kertoo kaiken omasta näkökulmastaan. Hän sivuaa vain ohimennen sisaruksiaan. Äiti on etäinen ja isä rakas. Lapsuus ja kouluaika Kakskerrassa lukuisten ja alati vaihtuvien apulaisten hoivissa. Kouluaikaa Turussa ja alkava nuoruus. Surullisin osio on Karinin aika Hampurissa, yksin ja sairaana.
Ne, jotka yleensä lapsuuttaan hyvin muistavat, voivat hyvin palauttaa omiin mieliinsä ne hetket, kun oli väärin ymmärretty, aliarvioitu ja mitätöity. Vinoon varttunut tyttö koskettaa kaikin tavoin. Sen kautta kurkistaa samalla omiin muistoihinsa ja elää niitä uudelleen.
Tämä kirja uppoaa syvälle, etenkin jos on itse saman aikakauden lapsia, mutta toki muutenkin. Eräänlainen selviytymiskertomus, josta jää pitkä viipyilevä jälkimaku.
