Tämän kirjan alkuasetelma on perin lohduton: pohjoinen pallonpuolisko on ydinsodan jäljiltä täysin autioitunut. Australiaan säteilytuulet ovat kuitenkin vasta tulossa, joten vielä on toivoa, että ne eivät tulisikaan. Aikaa on muutama kuukausi, ja näitä viimeisiä hetkiä Shute kuvaa kirjassaan pienen ihmisjoukon osalta tunteikkaasti.
Viimeisellä rannalla on raskasta luettavaa. Toivonpilkahdus paremmasta huomisesta saa kuitenkin lukemaan kirjan loppuun asti: selviytyjät kuulevat morsekoodia jostain pohjoisesta – voisiko jossain joku olla sittenkin elossa?
Tämä kirja tunnetaan varmaan paremmin Sir Elwoodin hiljaisten värien kappaleena. Pari elokuvaakin tästä on, joista ainakin tuoreempi on oikein kelvollinen. Kirja on kuitenkin paras tulkinta aiheesta ja oivallinen kannanotto ydinsotaa vastaan.