Runoilija on pankkiryöstäjä, joka on saanut nimensä ryöstöpaikalle jätettyjen riimiteltyjen runovärssyjen mukaan. Kansa pitää häntä lähes sankarina; hänhän ryöstää vain pankeilta – eikä jää koskaan kiinni. Johtolankoja ei löydy ja poliisit ovat ymmällään. Lopulta eräs heistä päättää, että on aika turvautua kotimaassa varsin poikkeukselliseen menetelmään, koska ryöstäjä on ensimmäistä kertaa käyttänyt asetta. He ottavat yhteyttä Tiinaan, joka on opiskellut oikeuspsykologiaa ja jonka palveluja syyttäjänvirasto on käyttänyt vain muutaman kerran aikaisemmin. Kaksitoista vuotta hän on tehnyt arvioita rikollisten luonteesta ja se on jättänyt jälkensä myös hänen toimintatapoihinsa.
Tiina asuu mielenterveysongelmaisen siskonsa kanssa vanhassa puutalossa. Siskosta on pakko huolehtia, muuten hän joutuisi laitokseen ja sitä heistä kumpikaan ei kestäisi. Sisko on erilainen, mutta tulee toimeen Tiinan avulla. Sisko on myös yllättävän kekseliäs…
Runoilija puolestaan tietää paljon. Liiankin paljon eräiden mielestä. Kaikki alkoi jo armeija-aikana, jolloin hän joutui koekaniiniksi eräälle aineelle muiden ryhmässä olleiden mukana. Sen piti hävitä elimistöstä. Piti. Runoilija ei hetkeäkään usko tähän, ainakin heitä on kaksi… mutta hän uskoo itseensä ja huolellisiin valmisteluihin. Kun lehdet uutisoivat näkyvästi hänen viimeisimmästä pankkikeikastaan, hän päättää toteuttaa kerralla isomman iskun ja esittää vaatimuksen, joka suistaa koko maan lähes paniikkiin. Kun lopullinen ratkaisu alkaa purkautua, purkautuu useampi huolellisesti rakennettu elämä ja sen perusta kaikkinensa. Jäljelle jää uskomattoman tarinan rippeistä vain pieni osa.
Viimeinen vuoro on erittäin ovela psykologinen trilleri, joka todella vie mennessään. Pakko sanoa, että kotimaiseksi ja tältä alueelta se on jopa poikkeuksellisen hyvä kaikkine päällekkäisjuonineen ja -tarinoineen. Lisäksi logiikka on pistämätöntä ja tarina kulkee erittäin luontevasti perinteisessä suomalaisympäristössä.
Suosittelen kaikille hämäävistä juonista, jännäreistä ja ovelista käänteistä pitäville. Syksyn pimeneviin iltoihin sopivaa jännitystä ja välillä jopa ahdistavia käänteitä.