Olen aikaisemmin jättänyt kirjan kesken, mutta Nobel-palkinnon ja uusien painosten myötä tartuin kirjaan uudestaan. Aihe yksinkertaisesti jäi kummittelemaan mieleen.
Nuoripari rakastuu, menee naimisiin ja ikuiseen onneen kuuluisi iso talo ja paljon lapsia. Suku ja ystävät tuovat taloon oman täydennyksensä, mutta nuorikko on hedelmällinen ja eipä aikaakaan kun vauvan odotus alkaa. Onnellisia perhetapahtumia poikii nopeasti nelin kappalein, mutta sitten alkaa viides suunnittelematon raskaus. Viides lapsi yksinkertaisesti tekee onnesta lopun. Miten yksi lapsi voi sen tehdä, oli juuri se kysymys, miksi tartuin kirjaan uudelleen.
On monia syitä lukea Viides lapsi. Se on hyvin kirjoitettu, Lessingin kuvaamat yhteiskunnalliset ongelmat ovat yhä ajankohtaisia, mutta eniten pidin kirjan haasteista ja kysymyksistä joita kirja jättää lukijalleen. Voiko onnea saada vain tietyn määrän? Miksi näin tapahtuu ja voisiko sen nykyään estää? Kirja on niin väkevä, että se saattaa saada miettimään lastenhankintaa. Suosittelen kirjaa koska se saa ajattelemaan ja siitä ei ole koskaan haittaa.