Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tuulen vaimea suhina palmujen lehvissä, monsuunin alku, kylä meren ja joen läheisyydessä – vieressä vihreät rinteet ja riisipellot. Kylä on pieni, siellä kasvaa riisi ja siellä viihtyvät vanhukset, lapset sekä ikiaikaiset tarinat. Savu kiemurtelee hiljaa ylös taivaalle. Tarinat on tehty kerrottavaksi menneiltä polvilta aina uusille, yhä uusille kuulijoille. Ne luovat toivoa, rauhaa ja kauneutta.
Kylässä asuu Lien, äiti, joka rakastaa poikaansa niin paljon, että vie hänet turvaan sodan syttyessä. Hän suuntaa pohjoiseen, buddhalaiseen temppeliin. Siellä Dung kasvaa pojasta mieheksi. Rauha tulee, mutta äiti ja poika eivät enää tapaa toisiaan. Sen sijaan Vietnamissa taistellut ja pahoin ainakin mieleltään vaurioitunut Carver palaa kotiinsa USA:n. Hänen sotansa ei koskaan pääty. Hän sotii päivittäin, se kulkee hänen mukanaan ja mielikuvat lievittyvät vain hetkittäin. Kaikki kolme selviytyivät. He olivat onnekkaita. Heidän jokaisen on vain vaikea uskoa sitä silloisessa tilanteessa. Hiljalleen ajat muuttuvat ja yhteydet vakaantuvat, lopulta äitikin ehkä tapaa poikansa. Voisiko sotamies Carterkin löytää levon ja rauhan mielelleen?
Vihreän lohikäärmeen kylä on herkkä, täynnä menneisyydestä kumpuavia tarinoita liittyen buddhalaisuuteen ja sen ilmenemismuotoihin, uniin, toiveisiin ja ennustuksiin. Särön idylliin ja kylän elämään tuovat Carterin kokemukset sodasta, joka oli äärimmäisen rumaa tuhoamista tuhon itsensä vuoksi, ihmismielen aikaansaamaa tuhoa, rumuutta, kuolemaa ja tarkoituksetonta väkivaltaa. Samassa kylässä. Samaan aikaan. Toisaalta tämäkin antaa Carterille taustan lisäksi hivenen toivoa, kuten muillekin tarinan päähenkilöille.
Romaani on pitkään ollut tekeillä ja Tero Liukkonen on selkeästi kutonut mukaan varmaankin omia kokemuksiaan Vietnamista maana sekä paljon lukemaansa. Ei ihme, että lukija helposti näkee mielessään maisemat sekä isoisän kertomassa salaperäisiä muinaisia tarinoita. Myös sodan julmuus lienee usealle meistä tuttua eri yhteyksistä.
Harvinaisempi aihe suomalaiselle romaanille, joka kertoo kaipuusta ja menetyksistä eri yhteyksissä sekä meille vieraassa kulttuurissa. Liukkonen on kuitenkin suoriutunut haastavasta tehtävästä varsin hyvin – hiukan on ehkä nähtävissä tiettyjä stereotypioita, mutta voiko niitä edes välttää? Vihreän lohikäärmeen kylä on kaunis, surullinen ja silti toiveikas romaani Vietnamin sodan tiimoilta.