Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kun käräjäoikeuden johtaja joutuu auto-onnettomuuteen ja hänen väitetään kuristaneen taksia ajaneen miehen vyöllään, ei ketään aseteta syytteeseen. Hän on toiminut valkohehkuisen raivon vallassa ja menettänyt muistinsa tapahtuman jälkeen.
Tilanne muuttuu omalaatuisemmaksi, kun samansuuntaisia rikoksia tulee hiljaksiin esiin. Äiti on pahoinpidellyt tytärtään raivoissaan ja tönäissyt tämän alas rappusista pää edellä – tyttö on menehtynyt. Myös äiti sattuu työskentelemään oikeuslaitoksen palveluksessa. Seuraavaksi syyttäjä Lennart Ekwall lyö vaimonsa kuoliaaksi golfmailalla, rautanelosella muuten. Kuulusteluissa hän on hämmästyttävän selväjärkinen, mutta kohta hänen muistinsa ei enää toimi. Mistä murha-aallosta oikein on kyse? Mitä on erikoinen aine, tutkijoiden Huume X:ksi nimeämä lääke, jolla saattaa olla äärimmäisen hyviä, mutta myös pelottavia vaikutuksia?
Asiaa selvittävät PETin uusi harjoittelija Jonna de Brugge sekä Tukholman poliisilaitoksen yleisharmi, Walter Gröhn. Jonnalla ei vielä ole kokemusta, mutta hän on erittäin älykäs ja nopea oppimaan. Walter Gröhnillä taas on ihan pieni aivokasvain, joka hoidetaan tutkimusten ohella, mutta silti hän saa aikaan kohua ympärillään, ärsyttää ylempiään ja horjuttaa vallan rakenteita pelkästään esittämällä hankalia kysymyksiä.
Omahyväinen poliisilaitos ottaa heti käsittelyyn islamistit, jotka esittävät moskeijoiden rakentamista Ruotsin kaupunkeihin sekä muuta epämiellyttävää – terrorismiepäily tietysti. Samaan aikaan tutkimukset etenevät rouhean laittomasti; tutkijapari käyttää hyväkseen hakkereita, lehdistön edustajaa sekä muita laillisia ja laittomia keinoja. Poliisi- ja oikeuslaitos on niin korruptoitunut ja hyvä veli -järjestelmän läpitunkema, että asioita ei voi enää hoitaa normaalisti.
Rajut tapahtumat seuraavat toistaan, mutta edelleen on ainakin yksi ihmishenki vaarassa! Osaa poliisijohdosta ei voida asettaa syytteeseen tai edesottamuksia ei voida virallisesti tutkia jostain kumman syystä. Tutkijapari on saanut tarpeekseen. He voivat luottaa vain toisiinsa ja taistella korruptiota, hyväksikäyttöä sekä laittomuuksia vastaan poliisin ja oikeuslaitoksen sisällä.
Esikoiskirjailijan dekkari on aivan kohtuullista tasoa eli jännitystä ja vauhtia riittää, sivujuonet harhauttavat hieman lukijaakin. Tarina pysyy melko hyvin koossa, vaikka tiivistäminen olisi paikallaan varsinkin loppupuolella. Suomennoksessa olisi varaa tarkistaa muutama asia. Jotkut sanonnat ovat virheellisiä tai oudon kömpelön oloisia ja muutenkin kieli on hiukan epätasaista eli käännöstä voisi vielä hioa.
Tutkijaparin oikeuden etsimisestä on tulossa trilogia, joten toivottavasti seuraava osa on hieman vakuuttavampi. Ei tämä missään nimessä huono ole, idea on hyvä, mutta aihetta on viime aikoina käsitelty jo useammassakin jännärissä. Uusia otteita kaivattaisiin ja toivottavasti tekijällä on vielä paljon annettavaa.