Tämä on synkkä kirja. Marko Kari kirjoittaa säästeliäästi — 171 lyhyttä sivua, niukkaa kieltä ja kuvausta — mutta tehokkaasti. Veljekset Saul ja Toni ajautuvat väkivallan ja tuhon polulle, jolta ei ole pääsyä. Kirjailija heittää sekaan kuivakkaa huumoria, vaikka veljesten touhuissa ei mitään hauskaa olekaan.
Juttu etenee liikoja selittelemättä, hyppien ajassa tarpeen mukaan, vähäeleisesti ja pelkistetysti. Tunnelma kuitenkin välittyy, painostavana ja ankeana. Luin nopeasti, yhden päivän aikana, ja nautin.
Marko Karin ura suomalaisen kauhukirjallisuuden lupauksena alkoi vahvasti J.H. Erkon palkinnolla, mutta hyytyi näemmä tähän toiseen teokseen. Näillä näytöillä esikoinen, Reviiri, on joka tapauksessa pakollista luettavaa.