Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Johannes Heinosesta kertova trilogia saa päätöksensä. Aloitusosasta Yö ei saa tulla en pitänyt lainkaan, kakkososa Korppinaiset toimi jo paremmin ja nyt olen taas puoliksi vahingossa sarjan parissa – mutta onneksi tämä kolmas osa nousi sarjan parhaaksi.
Vankasti ollaan gotiikan ja kauhuromantiikan puolella. Johannes Heinosen kellosepänliikkeen lattialle romahtaa kalpea, pelottava nuori mies, joka paljastuu liikkeen entisen omistajan Teodorin sukulaispojaksi, joka on paennut Romaniassa olevasta salaperäisestä laitoksesta.
Tästä tapahtumasta käynnistyy synkkä ketju käänteitä, joka tekee selvää jälkeä Johanneksen muutenkin hauraasta elämästä. Perhe-elämä vaimo Hannan ja poika Teon kanssa on vaikeaa: vuosi sitten kuollut lapsi Aaro painaa perheen elämässä yhä, Teo on jotenkin hiljainen eikä Hannan kanssa ole helppoa.
Johannes saa kuulla uutisia Aalosta, elämänsä rakkaudesta ja pakkomielteidensä kohteesta. Nämä uutiset vievät Johanneksen Romaniaan, juuri siihen mystiseen laitokseen, josta Teodorin sukulainen onnistui pakenemaan.
Tiina Raevaara rakentelee todella synkän tunnelman romaaniinsa. Romania, vampirismi, vuoristometsät, vanhat rakennukset, huolestuttavat sairaalat ja epämääräiset lääketieteelliset menettelyt – ainekset ovat klassisia ja jälki siivoa. Kaupallisesti menestyneiden psykologisten trillerien vetävyyttä romaani ei tavoita, mutta tunnelma on ehdottomasti kohdallaan.
Trilogian aikaisempien osien tuntemus ei ole oikeastaan välttämätöntä; riittää, että tietää Aalon olevan Johannekselle hyvin merkittävä henkilö.
